Ilmastoviikosta toivoa tulevaisuuteen

Ylöjärven lukiossa vietettiin 8.4.-12.4. välisenä aikana ilmastoviikkoa, jonka tarkoituksena oli saada nuoret ajattelemaan enemmän ilmastoa. Tämä toteutettiin erilaisin tempauksin ja tietoiskuin, joita koulussa järjestettiin.
Ilmastoasiantuntijoita puhumassa
Ilmastoaiheinen teemaviikko on näkynyt niin koulun sisustuksessa kuin teoissa ja tapahtumissakin. Heti ilmastoviikon maanantaina lukiossa vieraili Sitran asiantuntijapuhuja Oras Tynkkynen, joka tuli puhumaan nuorille ilmasto-ongelmista ja toivosta – siitä, kuinka jokainen pystyy vielä vaikuttamaan asioihin omilla teoillaan.
Lisäksi koulussa oli viikon mittaan esittäytymässä muun muassa ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka mukana kouluun tuli myös kutsumattomia ilmastoaktivisteja, jotka herättivät näkökulmillaan keskustelua laajemminkin Ylöjärvellä. Heistä annettiin palautetta.
Pienet teot esille
Esiintyjien lisäksi ilmastoviikko näkyi myös todella vahvasti koulussa muuten. Tarjolla oli monenlaisia tietoiskuja – niin opiskelijoiden kuin esimerkiksi ruokalan henkilökunnankin tekemiä. Opiskelijoita palkittiin muun muassa suklaalla, jos oli syönyt lautaseltaan kaiken ruoan eikä heittänyt sitä hukkaan. Lisäksi kaikkia haastettiin tulemaan kouluun mieluiten julkisilla kulkuvälineillä ja olemaan ostamatta mitään turhaa ja tarpeetonta. Koulun Instagram-tili oli ahkerassa käytössä. Joillakin oppitunneilla opettajat sisällyttivät oppituntien aiheisiin ilmastoasioita esimerkiksi peleinä tai muuten oppiaineeseen liittyvinä töinä.
Ilmastoaiheinen sisustus
Lukiossa panostettiin ilmastoviikon aikana kaiken muun lisäksi myös ilmastoaiheiseen sisustukseen, sillä opiskelijat pääsivät tekemään erilaisia postereita koulun seinille. Yrittäjyyslinjalaiset koristelivat jopa kierreportaat. Näkyville nousi karua faktaa esimerkiksi vedenkulutuksesta ja vaateteollisuudesta sekä myös parannusehdotuksia. Lisäksi seiniltä löytyi QR-koodeilla varustettuja julisteita ja koulun info-tv:stä jaettiin lisätietoja.
Äidinkielentunneilla kirjoitettiin paitsi artikkeleja myös mielipidekirjoituksia ilmastoaiheista. Tässä muutama vetoomus kaikille luettavaksi:
Sähköautoilla maapallo kuntoon
Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyään paljon, ja se on itse asiassa yksi tärkeimmistä teemoista juuri käynnissä olevissa eduskuntavaaleissa. Meidän kaikkien tulisi nyt tehdä pieniä ja suuria asioita, jotta maapallomme säilyy tulevillekin sukupolville!
Siksipä kysyn: onko sinullakin jo sähköauto? Jos ei ole, miksi et ole jo hankkimassa sellaista? Sähköautot ovat Suomen tulevaisuus, sillä nykyiset bensalla tai dieselillä kulkevat autot tuottavat valtavasti päästöjä. Sähköautot sen sijaan eivät juuri ollenkaan! Ajaessa ne ovat täysin päästöttömiä, ja ainoat niistä aiheutuvat päästöt tulevat sähkön tuotannosta riippuen siitä, millä tavalla auton akkuun ladattava sähköenergia on tuotettu. Sähköauton nakkaat vain yöksi latautumaan ja voit huristella seuraavana päivänä asioillesi. Kunhan sähköautot yleistyvät, latauspaikkoja tulee varmasti olemaan vielä todella paljon enemmän kuin nyt ja sähköauton käyttö helpottuu vielä lisää.
Sähköautot ovat siis muuten aivan muiden autojen näköisiä, mutta ne vain toimivat sähköllä. Siksi niiden käyttämiseen siirtymisen ei pitäisi olla suurempi ongelma.
Jos siis välität yhtään lapsistasi ja elinympäristöstäsi, hanki pian sähköauto! Maapallo tarvitsee meitä, ja ennen kaikkea me ja meidän lapsemme tarvitsemme maapalloa. Ei siis anneta sen joutua huonoon jamaan. Kaikki yhdessä sähköautoilla ilmastonmuutosta vastaan!
Huolestunut sähköautoilija
Tuhotaan maailma syömällä lihaa?
Mielestäni jokaisen pitäisi siirtyä syömään pelkästään kasvisruokaa tai ainakin vähentää huomattavasti lihan syöntiä. Karjatalous on merkittävä ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottaja ja lisäksi lihantuotanto aiheuttaa monia muitakin haittoja ympäristölle. Miksi kukaan haluaisi pilata sekä ympäristön että oman terveytensä syömällä lihaa? Jos lihansyönnin lopetus tuntuu ylitsepääsemättömältä, ainakin punaisen lihan voisi jättää pois. Teollisuusmaissa lihaa syödään noin 80 kiloa ihmistä kohden vuodessa, mikä on todella paljon. Tutkimuksien mukaan lihan tuotanto aiheuttaa 51 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Kaikki voisivatkin miettiä, millaisia vaikutuksia lihan tuotannolla on.
Kasvisruokaan siirtyminen olisi myös eettisesti parempi valinta, sillä ethän sinä haluaisi ihmisenkään lihaa syödä. Tuntuu hassulta, että jotkut sanovat olevansa eläinrakkaita ja samalla syövät kuitenkin teurastettua lihaa. Nykyään tuntuu onneksi olevan enemmän muodissa olla syömättä lihaa kuin ehkä joskus aikaisemmin. Kaikin puolin ajateltuna lihan syöminen on turhaa, joten miksi silti ihmiset syövät lihaa ja tuhoavat samalla niin ympäristön, oman terveytensä kuin eläinten oikeudetkin?
Aloita kasvissyönti heti, sillä nyt tarvitaan tekoja eikä pelkästään puhetta
Miksi et auta pelastamaan ilmastoa nyt, kun joudut tekemään sen joka tapauksessa
Pyöräilen kouluun, vaikka pääsisin bussilla. Mitä se hyödyttää, sillä bussi ajaa saman matkan joka tapauksessa. Voisin alkaa vegaaniksi, mutta onko siinä mitään merkitystä, kun lihaa tuotetaan kuitenkin. Nämä ajatukset käyvät helposti mielessä, kun alkaa miettimään omia ilmastotekojaan. Usein ilmastoteot ja omassa elämässä tehdyt muutokset ilmaston vuoksi tuntuvat turhilta, koska maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät mieti ilmastoa tai sen suojelemista. On kuitenkin muistettava, että pienetkin teot ympäristön hyväksi ovat askel parempaan elämään.
Ilmaston suojeleminen ja ilmaston tila ovat huomioon otettavia asioita joka puolella maailmaa. Välillä on vaikeaa uskoa, että yksittäisten ihmisten ilmastoteoilla, kuten lihasta luopumisella tai sähköauton hankinnalla, olisi jotakin merkitystä ilmastoa ajatellen. Näitä “yksittäisiä henkilöitä” on kuitenkin maailman joka kolkassa, ja heidän joukkonsa onkin paljon suurempi kuin osaat arvatakaan.
Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat jatkuvasti kovan ryhmäpaineen alaisena. Tästä voi kuitenkin olla myös hyötyä. Kun yhä useampi ihminen alkaa miettimään kulutustottumuksiaan ja puhumaan ilmaston suojelemisen tärkeydestä, on hyvin mahdollista, että mitä suuremmaksi pieniä ympäristötekoja tekevä ihmisjoukko kasvaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä yhä useammat ihmiset lähtevät siihen mukaan. Tällä tavoin ilmastoa ajattelevien ihmisten määrä kasvaa ja sitä kautta myös niiden pienien arkielämän muutosten, kuten lihan jättämisen tai vähentämisen ruokavaliosta tai lyhyimpien matkojen pyöräilyn, tekeminen onkin paljon merkityksellisempi asia ilmaston kannalta kuin osaat ajatellakaan. Ilmastoa ei pelasteta yhden ihmisen toimesta, vaan tarvitsemme siihen meitä kaikkia.
CH. L.
Mieti kahdesti!
Maapallomme on menossa kovaa vauhtia todella huonoon kuntoon, jos jatkamme samalla tavalla kuin nyt. Kulutamme aivan liikaa luonnonvaroja ja kohta ne oikeasti loppuvat meiltä kesken. Jätämme jälkeemme valtavat määrät jätettä, varsinkin muovijätettä, joka saa luonnon kannalta kamalia asioita aikaan. Muovijätettä kertyy valtamerten pyörteisiin, ja ne jäävät sinne saastuttamaan. Tämä pitäisi saada loppumaan. Esimerkiksi kertakäyttöastioista on luovuttava ja lihan sijasta voisimme valita paremman vaihtoehdon, kuten kasvisruoan. Tämä ei tarkoita tietenkään, että kaikkien on pakko lopettaa lihansyöminen kokonaan, mutta pienellä vähentämiselläkin saamme ihmeitä aikaan.
Suosittelisin myös suosimaan yhä enemmän julkista liikennettä, sillä autoista tulee järkyttäviä päästöjä. Lyhyet matkat voisi aivan hyvin kulkea pyörällä tai kävellen. Jos tämä ei mitenkään ole mahdollista, voisi auton tilalle miettiä sähköautoa. Se olisi ekologisempi vaihtoehto.
Ehkä yksi helpoimmista tavoista on kierrättäminen. Miksi heittää juomapullo roskikseen, kun sen voisi lajitella? Samoin lasit, metallit ja biojätteen voisi kaiken kierrättää oikealla tavalla. Meillä ainakin kotona lajitellaan kaikki mahdollinen, kannustan siis sinuakin siihen!
Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman kulutuksen pohtimista ja sen miettimistä, millä tavoin sitä voisi alkaa vähentämään. Edellä mainitsin yksinkertaisiakin tapoja, joista juuri sinä voisit aloittaa oman kulutuksesi vähentämisen.
Jokaisen ihmisen teot merkitsevät
(Tekstit yhdistelty kokonaisuudeksi ÄI2-kurssilaisten tuotoksista.)
Keskustelua katsomuksista

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa ikinä meidän koulullamme Katsomusdialogipäivä (7.2.2019). Päivä oli osa Yhteisymmärrysviikkoa, ja sen tarkoituksena oli oppia lisää katsomuksista ja uskonnoista yhdessä keskustellen. Koululle saapui paljon eri katsomuksien edustajavieraita, ja päivän aikana kaikki pääsivät pienissä ryhmissä keskustelemaan muutaman eri katsomuksen edustajan kanssa. Edustajia olivat muun muassa muslimi, mormoni, buddhalainen, joogi ja eläinaktivisti.
Käytännön esimerkkejä
Itse pääsin keskustelemaan mormonin, buddhalaisen ja eläinaktivistin kanssa. Vaikka buddhalaisuus ja mormonien uskonto olivat minulle ennestään tuttuja käsitteitä, en tiennyt niistä käytännössä mitään, joten oli kiinnostavaa päästä kuulemaan niistä lisää. En myöskään ollut aikaisemmin ajatellut, että eläinaktivismi voitaisiin laskea yhdeksi katsomukseksi, mutta kun pääsin kuuntelemaan paikalla ollutta eläinaktivistia, ymmärsin hyvin, miksi se oli otettu muiden katsomusten joukkoon.
Mielenkiintoisinta oli, kun ihmiset kertoivat sellaisista elintavoistaan, jotka poikkesivat omistani, sillä monet niistä asioista auttoivat ymmärtämään, miten katsomus voi vaikuttaa elämään.
Ensi lukuvuonna uudelleen?
Mielestäni päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen, sillä se, että meille tarjotaan mahdollisuus oppia eri katsomuksista, lisää meidän ymmärrystämme maailmasta ja muista ihmisistä. Ajattelen, että kun meille annetaan tietoa muista katsomuksista ja kulttuureista, vähentää se mahdollisia ennakkoluuloja ja sopimatonta käytöstä muita kohtaan.
Olisi hienoa, jos Katsomusdialogipäivä järjestettäisiin ensi lukuvuonna uudelleen, mutta lisäksi olisi kiva, jos päivän aikana olisi mahdollista tavata useamman kuin kolmen katsomuksen edustajia.
Eeva Vahantapohja, 1. vuoden opiskelija
Viime hetken vinkit kirjoituksiin

Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät kovaa vauhtia ja aikaa ensimmäiseen kokeeseen on vajaat viisi viikkoa. Koeurakka alkaa äidinkielen lukutaidon kokeella. Listasin alle neljä nokkelaa niksiä, joilla kuka tahansa pärjää kevään ylioppilaskirjoituksissa.
1.Kehitä aikataulu
Kun teet aikataulua, suunnittele tarkasti, mitä kappaleita tai kirjoja kertaat. Tarkka suunnitelma auttaa seuraamaan kehitystä ja toisaalta selkeät tavoitteet pitävät motivaatiota yllä. Tavoitteiden kannattaa olla realistisia, koska tavoitteiden saavuttaminen pitää motivaatiota yllä. Ei siis kannata tehdä lukusuunnitelmaa, jossa päivittäinen lukuaika on reilusti yli kuusi tuntia. Hyvässä suunnitelmassa pitää ottaa myös huomioon, miten toimit, jos et pysykään alkuperäisessä aikataulussasi. Tärkeintä on kuitenkin, että joka päivä tulee luettua jotakin.
2. Älä laiminlyö muuta elämääsi
Kun opiskelee monta tuntia päivässä, saattaa tulla laiminlyöneeksi harrastuksia, kavereita tai esimerkiksi säännöllisiä ruokailuita ja unta. On jaksamisen kannalta tärkeää, että päivän aikana tekee muutakin kuin lukee. Hyvät yöunet lisäävät jaksamista siinä missä harrastukset ja kavereiden tapaaminenkin. Moni ei myöskään pysty opiskelemaan yli kuutta tuntia päivässä tehokkaasti. Kirjojen selailu ja tekstin tuijottelu on ajanhukkaa ja väsymys vie myös intoa lukusuunnitelman noudattamisesta.
3. Opiskele kavereiden kanssa
Yksin lukeminen monta päivää putkeen käy tylsäksi. Sovi kavereiden kanssa, että menette lukemaan yhdessä vaikka kirjastoon. Yhdessä voi lukea joko samaa ainetta, jolloin kaverin kanssa voi keskustella hankalista aiheista ja koettaa ratkaista niitä yhdessä. Sopikaa tietyt aiheet, joita opiskelette yhdessä. Jos opiskelet eri ainetta kuin kaveri, mutta menette yhdessä jonnekin lukemaan, saa sosiaalinen paine silti usein aikaan parempia tuloksia. Kavereiden kanssa opiskelu ei ole kuitenkaan liian usein tehtynä tehokasta vaan hidastaa oppimista ja tavoitteiden saavuttamista.
4. Simuloi koetilannetta opiskelussasi
Esimerkiksi matematiikan opiskelussa on tärkeää tehdä paljon tehtäviä, jotta laskimen käyttö tulee tutuksi ja ongelman ratkaisu helpottuu. Harjoittele kokeisiin tekemällä vanhoja tehtäviä tai sellaisia tehtäviä, joissa monen kurssin tietoja tarvitaan kerralla. Toinen tärkeä tekijä kokeessa menestymisessä on ajankäyttö. Kun luet kirjoituksiin, pyri tekemään tehtäviä sellaisella nopeudella kuin kokeessakin pitäisi, jos haluaa vastata kaikkiin tehtäviin. Reaaliaineissa kannattaa opetella koostamaan hyvä esseevastaus tunnissa, jotta kokeen loppuun jää reilusti aikaa myös tarkistamiselle.
Simon Paldanius, abi
Tiimijakson huumaa!

Syksyn toisessa jaksossa Ylöjärven lukiossa vietettiin ykkösille suunnattua tiimijaksoa. Tavoitteena oli totuttaa Valon ykkösiä tiimityöskentelyyn ja eri työskentely- sekä oppimistapoihin. Kyseisen tiimijakson aikana oppilaat myös tutustuivat toinen toisiinsa ja oppivat kommunikaatiotaitoja.
Tiimijaksossa oppilaat jaettiin noin 5 hengen ryhmiin. Jäsenet oli jaettu jokaiseen ryhmään monipuolisesti, tiimijakson alussa tehtyä testiä hyödyntäen. Testissä selvitettiin jokaisen oppilaan omat vahvuudet ja heikkoudet, jotta tiimeihin saataisiin paljon erilaisia yksilöitä. Tämä helpottaisi tiimityöskentelyyn liittyvien tehtävien ratkaisua ja toteuttamistapoja kussakin tiimissä.
Tiimijakson aikana ryhmät nimesivät omat tiiminsä ja loivat Instagram-tilit. Omissa tiimiluokissa jokainen ryhmä sai koristella pöytäryhmänsä läheisen seinän “meidän ryhmän säännöt/tavoitteet” -postereilla. Teimme myös tiiminesittely-videot. Oma tiimini Valon tietäjät teki esittelyn, jossa yksi tiimistämme oli kadonnut ja tarkoituksena oli etsiä hänet. Videossa selvisi tiimimme vahvuudet ja tavoitteet.
Vaikka työskentely ja oppiminen oli vapaampaa ja poikkeavampaa kuin normaaleilla oppitunneilla, ei opetettujen asioiden testaamiselta vältytty. Koeviikkoa tiimijaksolla ei varsinaisesti ollut, mutta kunkin aineen opettaja saattoi pitää pieniä välitestejä esimerkiksi Repussa tehtävien oikein/väärin-väittämien avulla. Testit saattoivat olla välillä tiimin kanssa yhdessä tehtäviä tai yksilötenttejä. Tänä lukuvuonna tiimijaksolla opiskeltiin yhteiskuntaoppia, englantia, liikuntaa, äidinkieltä ja opinto-ohjausta.
Tiimijakson kruunasi kokonaisuudessaan mielestäni jakson alussa vietetty 24h-leiri, jossa oppilaat viettivät kokonaisen yön Valossa, tehden leiriin liittyviä tiimitehtäviä sekä viettäen kaikki ykköset yhdessä laatuaikaa leikkien muodossa. Tiimijakson aikana koettu Helsinki-päivä oli myös mahtava kokemus. Osa tiimeistä pääsi käymään jopa kyselytunnilla Eduskuntatalolla muun hauskan, kuten shoppailun, lisäksi. Aivan jakson lopussa jokainen luokka järjesti avoimienovienillan tiimijaksosta omille vanhemmilleen, esimerkiksi Powerpointin, videon ja Kahootin muodossa. 18xy-luokka eli ykkösten yrittäjyyslinjalaiset järjesti jopa kahvituksen kaikille ykkösten vanhemmille ja muille avoimienovieniltaan tulleille.
Tiimijakso oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut seitsemän viikkoa! Jakso jakoi mielipiteitä niin hyvässä kuin pahassa, mutta enimmäkseen sai kuulla positiivista palautetta. Tiimijakson aikana tutustuimme toinen toisiimme ja saimme kaikki varmasti monipuolistettua tiimityöskentelytaitojamme ja opimme hyödyntämään niitä toivottavasti myös jatkossa työelämässämme. Omasta mielestäni jakso oli hyvin suunniteltu sekä toteutettu ja sain itse siitä hyvin paljon irti niin oppiaineiden kuin ystävienkin suhteen. Oli mukavaa huomata, kuinka huipputyyppejä omassa tiimissä oli ja kuinka täydensimme kaikki toisiamme. Jokainen oli hyvä jossain ja jokainen oppi varmasti myös itsestään ja toisistaan jotain.
Tiimijakso on varmasti yksi niistä lukioajan kohokohdista, jotka tulemme muistamaan vielä pitkään!
Milana Itäpää, 1. vuoden opiskelija
Koulumme kiinnostaa ulkomaita myöten

Koko kuusivuotisen taipaleemme ajan on koulumme käytävillä nähty erilaisia vierailijaryhmiä. Alkuun opettajat toisista kouluista kävivät katsomassa hienoja tilojamme ja ottamassa mallia omiin rakennushankkeisiinsa. Sen jälkeen ryhmiä on kiinnostanut tiimijakso. Ensimmäinen tiimijakso polkaistiin pystyyn viisi vuotta sitten ja sen jälkeen se on meiltä levinnyt myös useisiin muihin lukioihin. Kaikkialla se ei vielä ole arkipäivää ja edelleen tiimijaksolla nähdään vierailevia muiden koulujen opettajia.
Maineemme erinomaisena kouluna on kiirinyt myös ulkomaille. Tänä syksynä koulussamme on vieraillut useita ulkomaalaisia opettajaryhmiä. Olemme tavanneet opettajia Australiasta, Intiasta, USAsta, Kolumbiasta, Indonesiasta, Singaporesta ja niin edelleen. Kaikkia ryhmiä on yhdistänyt halu tutustua suomalaiseen lukioon ja ihan käytännössä nähdä miltä niin paljon puhuttu ”maailman paras koulujärjestelmä” näyttää.
Kaikki opettajat, tulivatpa he mistä tahansa, ovat kiinnittäneet huomiota opiskelijoiden suureen vapauteen tehdä itse valintoja omien opintojensa suhteen, opettajien ja opiskelijoiden väliseen mutkattomaan suhteeseen sekä koulumme erinomaisiin tiloihin. Erityisesti heihin on tehnyt vaikutuksen se, miten useimmissa luokissa opiskelijat työskentelevät ryhmissä. Tiimityöskentelystä onkin saanut kertoa heille moneen otteeseen.
Kaikkein parasta ehkä näissä vierailuissa on kuitenkin opettajien ja opiskelijoiden mahdollisuus vaihtaa ajatuksia toisista kulttuureista tulevien koulun asiantuntijoiden kanssa. Meille opettajille se antaa perspektiiviä omaan työhömme. Emme aina muista miten hienosti asiat täällä meillä ovat. Miten helppoa on opettaa maassa, jossa on niin suuri vapaus tehdä tätä työtä omalla persoonallaan. Puhumattakaan siitä, miten paljon meihin opettajiin luotetaan Suomessa. Meitä ei valvota eikä testata, ei arvioida eikä arvostella.
Opiskelijat taas saavat ihan ainutlaatuisen mahdollisuuden käyttää englannin kielen taitoaan oikeassa kommunikaatiotilanteessa, johon ei oikein mitenkään voi valmistautua. Tänäkin syksynä jokainen ulkomaalainen vierailijaryhmä on saanut jutella abiturienttien kanssa kaikesta mahdollisesta. Opiskelijoilta on kyselty koulusta (tietysti), mutta myös ihan muista asioista, kuten armeijasta, jatko-opinnoista, harrastuksista ja suomalaisten nuorten elämästä yleensä.
Vierailijaryhmät tuovat koulun arkeen mukavaa vaihtelua ja varmasti näemme useita ryhmiä täällä käytävillämme myös jatkossa.
Sanna Leinonen, englannin kielen opettaja ja erityisopettaja
Taidetta ja elämäntaitoja

Ylöjärven lukiossa järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa TO1-kurssi eli Monitieteinen ajattelu (tosin tässä tapauksessa yhden tieteen eli psykologian ja kuvataiteen yhdistelmänä). Idean taustalla oli meidän eli psykologian ja kuvataiteen opettajien vuosien pienimuotoinen yhteistyö. Kaipasimme voimiemme yhdistämistä mahdollisimman hyödyllisellä ja mielenkiintoisella tavalla ja loimme tämän kurssin aiemman psykologian syventävän Elämäntaidot-kurssin pohjalta.
Kurssi rakentui siten, että joka viikko oli yksi psykologian ja yksi kuvataiteen tunti. Kaikki loput tunnit siirrettiin leiripäivälle jakson viimeisenä lauantaina. Kurssi päättyi tähän leiriin. Kurssin keskeisiä teemoja eli itsetuntemusta, elämänhallintaa ja vuorovaikutustaitoja tutkittiin paitsi psykologian ja kuvataiteen keinoin, myös draaman ja valokuvan kautta.
Tässä opiskelijoiden kokemuksia kurssista:
”En ois ikinä uskonut että voin nauttia jostain kouluaineesta noin paljon! Mielettömän hyödyllinen kurssi. Itsetuntemusta ym. elämäntaitoja tarvitaan opiskella koulussa!”
”Kaiken kaikkiaan hyvä ja ajoittain hyödyllinenkin kurssi. Suosittelisin muillekin! Asetelma tunnit 2/3 ja leiri 1/3 oli hyvä. Se toi kurssiin vaihtelua.”
”Kurssi oli tunnerikas, mitä moni muu kurssi ei ole. Opin kurssilla mm. statuksen vaikuttavuudesta, stressin selviytymiskeinoja sekä uusia tapoja tehdä taidetta. Jäin kylläkin kaipaamaan hiukan rentoutumishetkiä…”
”Pizzahetki leirillä oli ehdoton ykkönen. Sen jälkeen aloimme tekemään taidetta. Taideterapiahetki oli hauska. Siinä sai kunnolla räiskiä maalia, mikä oli rentouttavaa.”
”Leiri ei vastannut odotuksiani, se ylitti ne. Leiri oli monipuolinen ja rento. Erilaiset draamaan liittyvät harjoitukset olivat hauskoja ja mukavia. Eivät olleet liian ahdistavia vaan juuri sopivia.”
”Leiripäivä oli niin hyvä ja onnistunut päivä, että ei edes turhauttanut olla lauantaita koulussa. En osaa edes nimetä päivästä yhtä parasta asiaa, koska mielestäni kaikki ne siellä vihreässä huoneessa tehdyt improvisaatioharjoitukset olivat todella hauskoja, viihdyttäviä ja opettavaisia. Päivästä jäi loppuillaksi hyvä olo.”
”Tärkeimmälle henkilölle kirjoitetussa kirjeessä sai miettiä, mitä halusi hänelle sanoa. Annoinkin kirjeeni läheisimmälleni. Oli ihanaa huomata hänen reaktionsa ja nähdä kuinka tärkeä merkitys itsellä on toisen elämässä.”
”Identiteettinaamioita tehtäessä tarkoituksena oli leikellä lehdistä tai tulostaa koneelta tekstejä, jotka haluaa piilottaa muilta. Tehtävän tarkoituksena oli tuoda oma, piilotettu paha olo näkyväksi. Aika terapeuttinen tunti. Siinä sai kunnolla miettiä asioita, jotka haluaa itse piilottaa. Luokassa vallitsi lähes täysi hiljaisuus. Tunnelma oli aika haavoittuvainen. Aluksi ehkä hiukan hävetti leikellä sanoja ja lauseita eikä halunnut muiden näkevän niitä. Hetken päästä pystyi kuitenkin ottamaan asian rennommin. Ideahan oli juurikin se, että tuo ne piilotetut asiat näkyväksi. Antaa mennä vaan!”
”Kurssilla opetelluista vuorovaikutustaidoista minulle lähiaikoina hyödyllisimmäksi on noussut palautteen antaminen. Oli tärkeää oppia kertomaan omista tunteista niin, että ei ainakaan omilla sanoillaan lisää herkästi syyllistyvän syyllisyyden tunnetta toistamalla jotakin sä aina etkä ikinä.”
”Varsinkin tehtävä, jossa opettaja sanoi ääneen erilaisia väittämiä ja koko porukalla liikuttiin huoneessa vapaasti ja valittiin kädellä olkapäätä koskettamalla se, johon väittämä sopii, oli todella ajatuksia herättävä. Harjoituksessa tuli itse ajatelleeksi muita osallistujia uudesta näkökulmasta ja itselle tuli sellainen olo muiden olkapäämerkkauksesta, että Hei, ehkä noi ei ajattelekaan musta silleen, miten oon aina luullu, että ne ajattelee!”
”Monilla psykologian tunneilla keskityttiin päästämään negatiivisia tunteita pintaan ja ulos. Tarkempia ohjeita negatiivisuuden ulospäästämiseksi ei annettu. Koin sen hyvin raskaaksi. Negatiivisuutta kun on muutenkin tässä vaiheessa lukiota stressin takia ihan omasta takaa. Olisi ollut tarpeellista ja parempi oppia lopulta kääntämään negatiiviset tunnetilat positiivisiksi tai ainakin neutraaleiksi.”
”Elämänhallintaosiota odotin henkilökohtaisesti kaikista kurssin asioista eniten. Olen itse todella helposti stressaava ihminen, joten etenkin stressinhallinnan käsittely tuntui tärkeältä. Opin itsestäni stressaajana lisää sekä siitä, miten pystyn hallitsemaan ja ehkäisemään stressiäni.”
”Kurssilla hankalinta olivat itsetuntemukseen liittyvät asiat. Koin välillä hankalaksi miettiä ja tunnistaa itsestäni erilaisia puoliaja piirteitä. Esimerkiksi tehtävä, jossa piti kirjata ylös itsestään avoimia, sokeita, kätkettyjä ja tuntemattomia piirteitä oli hankala.”
”Kaikki kurssilla käsitellyt teemat olivat mielestäni todella tärkeitä. Elämäntaitojen opetteleminen on ihan yhtä tärkeää kuin erilaisten teoreettistenkin asioiden joita esimerkiksi koulussa enimmäkseen opetellaan. On hienoa, että koulussa tarjotaan tällaista kurssia ja oppilaiden kannattaisi ehdottomasti valita kyseinen kurssi. Kurssi oli myös hyvä lisä rankkaan lukujärjestykseen. Vaikka kurssilla opittiinkin paljon tärkeitä taitoja, oli se silti todella rento ja helppo kurssi. Kurssilla tehtiin esimerkiksi erilaisia rentoutusharjoituksia, jotka ainakin itse koin todella hyviksi. Yritänkin kurssin jälkeen tehdä niitä myös kotona itsekseni.”
”Teimme kurssilla muutamia mielikuvaharjoituksia, jotka herättivät aina monia ajatuksia ja yllätyin itsekin omista tunteista. Vaikka elämäni on kiireistä, mistään en haluaisi luopua, mutta mielikuvien aikana pystyin hengähtämään ja välillä ajatukset meinasivat purkautua itkuna.”
”Kokonaisuutena kurssi oli onnistunut ja havahduin ajattelemaan uusia asioita ja rohkaistuin myös hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle.”
”Mandalan tekeminen oli todella kivaa, koska siinä ei pystynyt miettimään mitään muuta, se oli vapauttava työ.”
”Kuvataiteen tunneilla teimme esim. naamion, johon liimasimme sanoja jotka kuvaavat itseä, mutta mitä muut ei ehkä näe itsestä päällepäin. Siinä tarvitsi oikeasti vähän miettiä, että mitkähän piirteet ovat sellaisia joita ei näy päällepäin, koska niitä ei välttämättä itsekään osaa tunnistaa niin helposti. Mutta sitä oli mukava väkertää. Opin virheiden hyväksymistä mandala työn avulla. Sitä oli myös kivan terapeuttista tehdä.”
”Kurssilla käytiin hyvin läpi asioita, jotka kuuluvat tällä hetkellä monen nuoren elämään. Kokonaisuudessaan kurssi oli onnistunut ja opettavainen. Harvoin on kursseja, jossa opitaan elämäntaitoja tavallisen opiskelun sijaan. Aluksi kyseenalaistin kurssia, mutta tajusin sen hyödyllisyyden myöhemmin. Tykkään kuvataiteesta sekä psykologiasta, joten niiden yhdistelmä on hyvä.”
Satu Honkkila (psykologian opettaja) ja Kaisa-Tuulia Tuomi (kuvataiteen opettaja)
Hyvinvointia edistävä SunPäivä auttoi rentoutumaan
Vietimme Ylöjärven lukiossa Sun-teemapäivää marraskuussa. SunPäivänä opiskelijat pääsevät vuosittain käymään erilaisissa hyvinvointipajoissa. Opiskelijat saavat itse rakentaa päivänsä kulun ja valita itselleen mieluisimmat pajat. Minä valitsin esimerkiksi mielipaikka-pajan, jossa saimme rentoutua erilaisten mielikuvaharjoittelujen parissa. Kävin myös akrobatiapajassa sekä värityskirjapajassa. Pääsimme katsomaan myös tiedettä ja taidetta yhdistelevää avaruusperformanssia auditorioon, jossa oli kaikille opiskelijoille yhteinen paja. Avaruusperformanssin toteutuksesta vastasivat teatteri-ilmaisun kurssin opiskelijat. Päivän lopussa saimme kuulla artisti Paul Eliaksen esityksen. SunPäivän on ideoinut kuraattori yhdessä opiskelijahuoltotyöryhmän ja opiskelijakunnan hallituksen kanssa. SunPäivän tarkoituksena on helpottaa arjen keskellä stressiä ja saada aikaan mukavia tuntemuksia opiskelijoiden ja opettajienkin keskuudessa.
Mielestäni SunPäivä on meille opiskelijoille hyvä ratkaisu irrottautua hetkeksi siitä tavallisesta ja arkisesta koulunkäynnistä. SunPäivä sopii hyvin opiskelujen väliin rentouttavaksi ja hauskaksi kokemukseksi, jonka aikana ei tarvitse stressata. Ajankohta kyseiselle päivälle on hyvä, sillä esimerkiksi syksyn yo-kokeet ovat abeilta jo ohi. Mielekäs päivä sopii myös hyvin keskelle syksyistä ja pimeää vuodenaikaa.
Lukiossa opiskelijat saattavat hyvinkin usein kokea ahdistusta ja stressiä opiskeluun liittyen. Omasta kokemuksestani tiedän, ettei opiskelu kuitenkaan ole aina ainoa stressitekijä. Stressiä voi syntyä myös koulun ulkopuolisesta elämästä. Erityisesti nyt abivuonna esiin ovat nousseet muun muassa omilleen muutto, jatko-opiskelu ja muutenkin se, miten tästä nyt kuuluisi jatkaa. Vaikka joitakin asioita odottaa innolla, ne saattavat silti aiheuttaa kovia paineita. Joskus lukio-opiskelijana tuntuu, ettei kukaan ymmärrä päälle kasaantunutta työn määrää, vaan tehtäviä annetaan aina vain lisää. Etenkin abivuoden alussa monet puhuivat paljon yo-koe-stressistä, mutta sen lisäksi stressattiin myös lukuisista koulutöistä. Välillä juttelimme kavereiden kanssa, että aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen ja koulutöitä on ihan liikaa.
Kuitenkin kaikesta on tähän saakka selvitty ja stressin helpottamiseen löytyy paljon erilaisia keinoja. Itse koen, että erittäin vahva stressitekijä on myös ajatus siitä, että pitäisi tehdä sitä ja tätä, vaikka toiminta jää kuitenkin vain ajatuksen tasolle. Stressiä helpottaisi oikeasti se, että ottaisi itseään niskasta kiinni ja tekisi koulutyöt ja muut asiat pois alta.
Mielestäni SunPäivän mielipaikka- sekä värityskirjapaja olivat loistavia keinoja rentoutua kiireen keskellä. Tuntui ihanalta vain kuunnella rauhoittavaa musiikkia, värittää kuvia ja ajatella juurikin vain sitä värittämistä. Rentoutuminen hoitaa sekä mieltä että kehoa. Fyysisesti rentoutuminen parantaa vastustuskykyä ja vähentää stressihormonien eritystä. Rentoutuessa myös verenpaine laskee ja mielihyvähormonien eritys lisääntyy. Rentoutuminen parantaa myös psyykkistä hyvinvointia monella tapaa. Se esimerkiksi auttaa havainnollistamaan omia ajatuksia. Rentoutuminen lievittää hankalia tunteita, kuten levottomuutta ja ahdistusta. Kehotan jokaista opiskelijaa miettimään rentoutumisen merkitystä. On tärkeää joskus järjestää itselle omaa aikaa, jolloin voi vain olla.
Eerika Klemettilä, abi
Kuinka selättää ylioppilaskoestressi?
Ensimmäinen kouluviikko tänä syksynä – ja meitä jännitti jo. Abien päät suorastaan täyttyivät stressistä ja sen huomasi ilmapiiristä. Jotkut meistä olivat lukeneet koko kesän, mutta itselläni aloitus viivästyi kesällä töiden takia. En oikein hahmottanut ajankulkua, enkä ainakaan sitä, että ensimmäisen jakson kursseista oli päästävä läpi samaan aikaan kuin syksyn yo-kirjoituksista. Ensimmäisellä biologian kertauskurssin tunnilla meiltä kysyttiin lukusuunnitelmasta. Minä mietin: ”Joo joo, kyllähän minä ne luettavat kappaleet kirjoitin ylös silloin kesällä siihen vihkoon, homma hanskassa.” Totuushan oli se, että hanskat olivat pahasti hukassa, enkä tiennyt yhtään mistä aloittaisin. Olin kyllä lukenut jo ensimmäisen kirjan, toisen myös, mutta tuntui siltä, ettei mieleen ollut jäänyt mitään. Hiljalleen työn määrä avautui ja tajusin, että tässä on oikeasti kyse valmistumisesta.
Päivät tuntuivat vierivän hurjaa vauhtia kohti koeviikkoa, ja loppujaksoa myöten työmäärä vain kasvoi. Työmäärän lisäksi kasvoivat suorituspaineet, päänsäryt, syysflunssat, migreenit, ahdistus ja uupuneisuus. Omalla kohdallani suorituspainetta lisäsivät eniten omat koulukaverit. Kun moni on samassa tilanteessa, se suorastaan lietsoo paniikkia. Päivästä toiseen omien kavereiden kanssa tuli puitua sitä, ettemme tule pääsemään läpi, meistä ei tule ylioppilaita emmekä ymmärrä mitään. Ja oliko näistä keskusteluista mitään apua meille? Ei todellakaan.
Tarkoitukseni ei ole antaa painajaismaista kuvaa kirjoituksista. Voin kertoa, että nyt kun kävin läpi tuon stressivyöryn, tiedän, miten vältän pahimmat kriisit keväällä, ja ajattelin, että vinkit kannattaa jakaa myös muille.
Ylen sivuilta löytyy esimerkiksi ”Paineessa”-kampanja, joka ohjaa sinut testaamaan muun muassa sitä, millainen opiskelija olet kouluhyvinvoinnin mukaan. Tuloksen avulla pystyt ymmärtämään omaa tilannettasi paremmin. Sivuilla on myös paljon vinkkejä ja neuvoja koulustressin kurissa pitämiseen, kuten rentoutumisharjoituksia ja tyylivinkkejä opiskeluun. Jos koet tarvitsevasi vertaistukea, kampanjan sivuilta löydät myös tarinoita, joihin saatat samaistua.
Omasta mielestäni paras keino oli kuitenkin puhua kirjoituksista jonkun sellaisen kanssa, joka oli jo aiemmin ollut ylioppilaskokeessa. Serkkuni kirjoitti kaksi vuotta sitten loistavat paperit, joten ajauduin jo hyvissä ajoin hänen juttusilleen. Häneltä sain paljon tsemppiä, neuvoja lukemiseen ja kirsikkana kakun päällä apua tehtäviin, jotka koin haastaviksi. Suosittelen reippaasti lähestymään konkaria, jolla on jo kokemusta tilanteesta!
On myös ihan okei hakeutua juttelemaan koulumme henkilökunnalle kuten koulupsykologille, kuraattorille tai vaikka opettajalle. Koulutuskeskus Valosta on helppo löytää tukea. Kannattaa mieluummin hakea apua aikaisemmin kuin myöhemmin. Ei meidän tarvitse olla burn-outin rajalla ennen kuin puhumme stressistä tai uupumuksesta ääneen.
Tsemppiä kaikille!
Mandi Toivonen, abi
Edessä #rajatontulevaisuus: Ylöjärven lukio nostaa vahvuudet esiin!
Olet varmaan huomannut, että koulumme kotisivut on uusittu. Koimme, että on aika nostaa paremmin esille se, kuinka vahvasti uskomme omaan tekemiseemme! On ehkä epäsuomalaista olla ylpeä omasta osaamisestaan, mutta toisaalta jonkun on näytettävä tietä – myös koulumaailmassa. Ylöjärven lukio haluaa osoittaa koko Suomelle, että lukio-opiskelu voi olla hauskaa yhdessä tekemistä ja tulevaisuuden elämäntaitojen harjoittelua sen sijaan, että vain päntätään ylioppilaskirjoituksiin! Me haluamme kokeilla uusia tapoja opiskella ja rikkoa totuttuja rajoja opiskelijoiden edun nimissä. Meillä ei jäykistellä, vaan opiskellaan rennosti – omiin vahvuuksiin luottaen ja olennaisia taitoja kehittäen!
Tämän ajatuksen takana on koko koulumme, mutta erityisesti Yrittäjyyslinjalla keskitymme siihen, että kaikki opiskelijat saavat opintojensa kautta rajattomat mahdollisuudet tavoitella tulevaisuudessa sitä, mitä ikinä haluavat. Monipuoliset opetusmenetelmät ja tiimioppiminen ruokkivat luovuutta ja tukevat innovointikykyä. Haluamme myös kehittää esiintymistaitojamme pitkäjänteisesti läpi lukion. Teemme aktiivisesti yhteistyötä Ylöjärven Yrittäjien sekä muun muassa Business Tampereen ja Proakatemian kanssa, käymme messuilla ja järjestämme monentyyppisiä tapahtumia. Meillä on tietenkin myös omaa yritystoimintaa, esimerkiksi lasten liikenneturvallisuutta kehittävä Pakko NY.
Kukaan meistä ei tarkkaan tiedä, millaista tulevaisuuden työ on, mutta Ylöjärven lukio antaa eväät rajattomille ura- ja yrittäjyyspoluille. Vapaus kokeilla ja yrittää on meille tärkeää, sillä siten opimme parhaiten ja kehitymme. Arvostamme erilaisia yksilöitä ja vapautta olla oma itsemme. Haluamme tehdä tulevaisuudesta ja omista poluistamme omannäköisiämme! Laajennamme mahdollisuuksiamme myös toimimalla kansainvälisesti ja osallistumalla monenlaiseen kulttuurienväliseen toimintaan.
Pidetään huolta siitä, että opiskelu on innostavaa. Meidän lukio antaa siihen #rajattomatmahdollisuudet!
Antti Järvensivu (17Y-ryhmän opiskelija) sekä koko Ylöjärven lukion markkinointitiimi
Eklasstandem – mukavan luontevaa pariopiskelua suomeksi ja ruotsiksi
Eklasstandem tarkoittaa suomen- ja ruotsinkielisen koulun yhteistyötä, jossa suomenkielisen koulun ruotsin kielen opiskelijat sekä ruotsinkielisen koulun suomen kielen opiskelijat tekevät yhdessä erilaisia tehtäviä suomeksi ja ruotsiksi Skype-yhteyden avulla. Eklasstandemia on tehty muutamien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden välillä Suomessa. Ylöjärven lukion yhteistyöpariksi järjestyi Mustasaaren Korsholms gymnasium. Kurssien RUB14.3 ja RUB19 opiskelijat olivat neljän oppitunnin ajan Skype-yhteydessä eklasstandem-pareihinsa tehden sekä suomen että ruotsin kielen tehtäviä kurssien aiheista.
Yhteistyö on ollut niin sujuvaa, että yhteistyötä tullaan jatkamaan myös muilla ruotsin kursseilla aikataulujen yhteensopivuuden puitteissa. Tärkeintä tietenkin on, että opiskelijat ovat kokeneet parityöskentelyn eri koulujen välillä innostavaksi:
”Skype-yhteydet ovat olleet ihan mukavia, sillä omalle kohdalleni ainakin osui todella mukava pari, jonka kanssa on mukava työskennellä. Aina ennen, kun aloitetaan skypettämään, minua ainakin jännittää todella paljon. Annan kanssa on kuitenkin helppoa tehdä tehtäviä, sillä hän osaa minusta hyvin suomea, mikä helpottaa, kun teemme suomenkielisiä tehtäviä, ja lisäksi hän puhuu ruotsia niin, että minäkin ymmärrän. Kivaa on ollut, että on päässyt tutustumaan uuteen ihmiseen, ja vaikeinta on ollut ehkä minulle välillä ymmärtää kirjoitusmuoto siitä, miten Anna lausuu sanan, mutta sekin on alkanut onnistumaan.”
”Eklasstandem oli ihan mielenkiintoinen ja ainakin erilainen kokeilu. Opin lisää keskustelua ruotsiksi ja muutenkin kommunikointia muulla kuin äidinkielellä. Kivaa oli tutustua pariin.”
”Eklasstandem on herättänyt monia tunteita. Alussa olin hämmentynyt ideasta ja mietin, tuleeko siitä mitään, mutta tuntien jälkeen voin kyllä sanoa, että se on hyvä keksintö. Kieltä on oppinut puhumaan luonnollisemmin ja parin kanssa on ollut hauska puhua. Yleisesti tehtävien teko ja keskustelu on ollut helppoa. Haastavaa oli pelkästään ensimmäisen tunnin tehtävät ja toisen ymmärtäminen. Tekisin eklasstandemia mielelläni muillakin kursseilla.”
”Ajattelin aluksi, että on kiusallista, jos ei osaa esimerkiksi ääntää sanoja oikein, mutta en mieti enää näin. Kivaa eklasstandem-tunneilla on ollut vaihtelu, ja olen kyllä ihan tykännyt tehdä tehtäviä Skype-yhteyden avulla. Internetin hitaus taas on aika iso ongelma puheluissa ja se tekee tehtävien teosta välillä haastavaa.”
”Eklasstandem on ollut ihan mukava tapa työskennellä, ja on kiva jutella oikeasti ruotsia puhuvien kanssa. Varsinkin ääntämistehtävät on ollut opettavia, kun eklass-pari jos joku tietää, miten sana lausutaan. Alussa oli vähän pelottavaa saada sanaa suustaan, mutta kyllä se siitä sitten alkoi luistaa. En tiedä, olenko oppinut kamalasti mitään erikoista kielioppia, eniten varmaan ääntämistä ja puhumista. Ajanmääreistä myös opin kyllä sanan förra, jota en aikaisemmin muistanut. Voisi olla kivaa tehdä samaa hommaa myös tulevilla kursseilla! :)”
”Tunnit olivat hyvin antoisia, sillä normaalin pänttäämisen sijaan opimme ruotsia keskustelemalla ja sitä kautta opimme taitoja, joita tarvitsemme, kun käytämme ruotsin kieltä arkielämässä. Yllätyin, kuinka mukavaa oli Skypen välityksellä opiskelu, eikä se ollut lähellekään niin kiusallista kuin odotin.”
”Eklasstandem oli ensin vähän hankalan kuuloista: skypeyhteys ja tehtävien tekeminen samaan aikaan vaikutti aika vaikealta, mutta kun pääsi vauhtiin parin kanssa, tehtävät sujuivat hyvin ja ruotsiakin tuli puhuttua vähän enemmän. Opin ainakin kommunikoimaan sellaisen kanssa, joka ei puhu samaa kieltä yhtä hyvin kuin minä.”
”Eklasstandem oli mukava uusi kokemus, jossa oppi yllättävän paljon, kun joutui käyttämään kieltä toisen kanssa. Skypessä ruotsinkielisen kanssa oli ihan kiva tehdä tehtäviä. Olen oppinut paljon uutta Eklasstandemissa. Tehtävien tekeminen oli kivaa ja helppoa, kun pystyi tekemään tehtäviä parin kanssa.”
”Eklasstandem oli ihan positiivinen kokemus. Oli oppimisen kannalta erittäin hyvä, kun piti käyttää kieltä ns. oikeassa tilanteessa. Tehtävät olivat sopivan helppoja eikä tullut epämukavia tilanteita. Ei ole oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa tästä ja voisin tätä tehdä jatkossakin.”
”Eklasstandem on ollut mielenkiintoinen oppimisen väline, joka vie väkisin tilanteisiin, jossa omaa kielitaitoa pitää kehittää. Se auttaa oppimisprosessissa myös merkittävästi, kun itse käyttää ja kuuntelee ruotsia.”
Suosittelemme Eklasstandem-yhteistyötä ehdottomasti muillekin lukioille!
Ylöjärven lukion Eklasstandem-opiskelijat sekä ruotsin kielen opettaja Anu Tarhonen