Tervetuloa parempi vuosi!
Koulun blogi on elänyt hiljaiseloa syyslukukauden 2020, koska koronavaaran vuoksi yhteiset tapahtumat ovat olleet vähissä ja joulukuun päivitysyritys kaatui hetkellisesti teknisiin ongelmiin.
Vuoden vaihtumisen kunniaksi pääsette nyt lukemaan abien mietteitä viimeisestä lukiovuodestaan:
”Syksy on kieltämättä ollut erikoista aikaa, kuten vuosi 2020 kokonaisuudessaankin. Koronasta huolimatta opiskelu on jatkunut lähes normaalisti, kotona tai koulussa. Vaikka koulunkäynnin voi järjestää poikkeusoloista huolimatta, jää kaikki muu hauskanpito ja vastapaino opiskelulle sivuun. Harrastukset peruttu, bileet peruttu, baarireissut peruttu, abiristeily peruttu, kyllä syö! Päänsärkyä, ilmeettömiä kasvoja, pelkkiä maskeja ja muminaa. Kaikesta huolimatta epätoivo ei ole iskenyt, vielä. Kirjoituksiin on vielä aikaa ja lukemista piisaa. Kaiken hössötyksen keskellä on ehditty miettiä vähän tulevaisuuttakin. Psykologiaa, kasvatustieteitä tai kenties liikuntaa? Tulevaisuudelta toivomme edes penkkareita.”
*
”Korona vaikeuttaa opintoja ja normaalia elämää. Motivaatio on ihan pohjamudissa, kun abivuodessa ei ole mitään odotettavaa kaikkien tapahtumien peruutusten jälkeen. Yo-kirjoituksiin opiskeluun on aikaisemmin motivoinut valmistuminen ja jatko-opinnot, mutta nyt on tullut pelko siitä, että valmistumista ei saakaan juhlia läheisten kanssa. Onneks kuitenkin meidän koulussa on kaikki ihmiset niin kivoja ja muut ovat samassa tilanteessa, joten saa vertaistukea 🙂 Tulevaisuudesta en ole ihan varma, yliopistoon olisi tarkoitus hakea, mutta en tiedä että mille alalle. Ensin on kuitenkin edessä intti.”
*
”Aika rankkaa ja ahdistavaa on ollut. Kouluhommat yksistään painaa hartioilla, ja sitten pitäisi murehtia muistakin asioista, mitä maailmalla tapahtuu (korona, USAn presindentinvaalit). Kevään YO-kirjoitukset tulee yhä lähemmäksi, ja stressitaso nousee samaa tahtia. Välillä vaan tekee mieli itkeä ja unohtaa kaikki, mitä elämässä tapahtuu.
Kaikki elämässä tuntuu ahdistavalta ja tulevaisuudensuunnitelmat on edelleen epävarmat. Yliopisto ei ollut alunperin ensimmäinen vaihtoehto, mutta sinne on pakko mennä, jos maantiedettä haluaa lukea jatkossa. Ensiksi pitää hoitaa välivuosi alta, että pystyisi jatkamaan raskasta opiskeluelämää. YO-todistuksella ei millään pääse, joten pitää murehtia myös pääsykokeita. Mutta ne on sitten sen ajan murheita.
Kunhan vain selviäisi tästä vuodesta, ja ensi vuosi olisi hieman positiivisempi. YO-kokeista olisi kiva päästä edes läpi ja ylioppilaaksi päästä, mutta saas nähä. Penkkarit ei ole kiinnostanut alkujaankaan, joten niiden kohtalo ei vaikuta omaan elämään.”
*
”Abivuosi on ollut täynnä epävarmuutta. Ei se paljoa muualta maailmasta eroa, mutta kyllä se tuntuu oppimisessa. Abivuosi on ollut sinänsä mukava kaiken epävarmuuden kanssa.
Syksyn kirjoitukset olivat jännä kokemus, tosin ne olivat myös stressaavia. Kirjoitusten jälkeen ymmärsin, miksi moni on huolissaan lukiolaisten mielenterveydestä. En tosin anna pienen stressin kaataa minua, kerta vielä ja sitten on kotisuoralla.
Tulevaisuuden suhteen päämäärä on selvinnyt hitusen verrattuna kahteen aikaisempiin vuosiin. Historiaa ajattelin mennä yliopistoon oikein lukemaan. Sekään ei tosin ole täysin varmaa. Ainakin on jotain mitä lähteä jahtaamaan.
Kaiken kaikkiaan abivuosi on ollut mukava kertauskurssien kera. Vaikka yo-kirjoitukset raastavat mieltä, niiden jälkeen on taas hetkellisesti vapaa. Odotan innolla yo-juhlia.”
*
”Syksy on tuntunut raskaalta. Koronan ja yo-kirjoitusten aiheuttama ahdistus pahenee hetki hetkeltä, eikä tilannetta helpolta syksyn ja talven synkkyys. Tulevaisuus on epävarmaa. Motivaatio opiskelua kohtaan laskee päivä kerrallaan.
Abivuosi on kiitänyt ohi, päivät sulautuvat toisiinsa. Puolet ajasta en edes muista mitä olen tehnyt viikon aikana. Piristyksenä arjessa toimivat kaverit, mutta koronan ja ajanpuutteen johdosta edes heitä ei voi tavata. Onneksi sentään viestien välityksellä on mahdollista keskustella. Abivuoden paras hetki on ollut syksyn yo-kirjoituksien tuloksien saaminen. Saavutin tavoitteeni kirjoituksissa, mihin olen hyvin tyytyväinen.
Vieläkään en tiedä mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Joitain ideoita opiskelupaikasta on, mutta ei vielä mitään varmaa. En haluaisi päätyä opiskelemaan alaa, joka ei lopulta kiinnosta, joten haluan miettiä tulevaa opiskelupaikkaa tarkasti.”
*
”Abivuotemme on ollut tylsän normaali sekä harmaa. Tietenkin koronan siivittämänä. Se on synkistänyt entisestään vuottamme. Joulua kohdin olemme tutustuneet maskeihin, ja niihinkin meinannut tukehtua, kun aamulla juossut kiireessä 3. kerrokseen.
Syksyn kirjoitukset menivät osalla hienosti, mikä toi pientä valoa synkkään syksyymme. Onneksi nyt pääsemme hetkeksi rauhoittumaan joululomalla, sillä ensi kevät on raskasta lukemista kirjoituksiin sekä mahdollisiin pääsykokeisiin.
Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet elää rajoitettua elämää opintojen ja muun arjen keskellä. Vaikka arki on ollut masentavaa, lukiossa on ollut mukava lukiotovereita. Abiristeilyn on melkein kaikki perunut. Bileet on peruttu. Harmittaa, eikä mitään uutta ole vastaantullut.”
*
”Syksy on tuntunut aika rankalta. Olen käynyt töissä opiskelujen ohella, joten kouluhommiin ei ole ollut niin paljoa aikaa kuin olisin tarvinnut. Onneksi tammikuussa pääsen taas keskittymään pelkkään kouluun. Korona-aika on vähän ärsyttävää maskisuosituksen ja kaikkien tapahtumien peruuntumisen takia, mutta pohjimmiltaan opiskelu on kuitenkin ihan samanlaista, varsinkin nyt kun voimme olla lähiopetuksessa.
Vähän pelottaa se, että ihan kohta pitää hakea opiskelemaan. Mistä minä tiedän, mikä haluan olla isona? Tuntuu, ettei mikään ala tai koulutus ole ihan juuri sitä, mitä haluaisin. Ehkä vaan mietin liikaa. Luultavasti kuitenkin haen yliopistoon opiskelemaan kasvatustiedettä. Se on aika kiinnostavaa, ja antaa monia mahdollisuuksia tulevaa varten. Toivottavasti saan opiskelupaikan ja viihdyn siellä.
Tästä tuli nyt vähän alakuloisen oloinen teksti, mutta eiköhän täältä taas nousta. Oikeasti meillä on kaikki todella hyvin, eikä minullakaan mitään syytä valittaa. Olen kiitollinen, että asun Suomessa, olen päässyt lukioon ja saan kirjoittaa ylioppilaaksi sekä jatkaa opintojani. Saan hakea opiskelemaan ihan mitä haluan ja suunnitella oman tulevaisuuteni minun näköisekseni. Se on etuoikeus, jota monella ihmisellä ei ole, ja siksikin olen siitä kiitollinen ja iloinen.”
*
”Korona on antanut mahdollisuuden rauhoittua ja pohtia tulevaa tarkemmin. Abivuosi on ollut melko poikkeuksetonta aikaa etäopiskelua lukuun ottamatta, joten aika perusilmeellä on menty. Suuntaan korkeakouluun teknilliselle alalle.”
Jaksamista kaikille poikkeusolojen keskelle!
Toivottavat ÄI9-kurssien abit (tekstit kerätty ennen joulua, mutta teknisten ongelmien vuoksi päivitys siirtyi tammikuulle)