#rajatonlukuvuosi
Toukokuun lopussa ollaan, huh heijaa! Lukuvuosi on hurahtanut uskomattomalla vauhdilla. Tästä blogista voi hyvin selailla kuukausia taaksepäin ja muistella, mitä kaikkea tulikaan koettua.
Tärkeintä tässä lukuvuodessa on koulumme kannalta ollut uudistuneen Yrittäjyyslinjan hyvä starttaus. Alku on ollut lupaava, sillä statuksemme yrittäjyyden erityislukiona on tullut varsin hyvin tunnetuksi niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin – sen verran ahkerasti olemme olleet mediassa ja eri tapahtumissa! Varsinkin Valossa järjestetty Yrittäjyyskasvatusfoorumi toi näkyvyyttä ja mahdollisuuden keskustella yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuudesta. Kaiken kaikkiaan yrittäjyyslinjalaiset ovatkin olleet monessa mukana: on järjestetty erityyppisiin tilaisuuksiin ohjelmaa ja kahvituksia, vierailtu yrityksissä, opiskeltu yrittäjyyden perusasioita ja tehty projektihommia. Hienointa on ollut se, että ykkösten yrittäjyyslinjalaiset ovat ryhmäytyneet mainiosti keskenään, vaikka he ovat lukiomme kaikkien aikojen isoin yrittäjyysporukka – he ovat oppineet tuntemaan toisensa heikkouksineen ja vahvuuksineen ja heillä on selvästikin yhdessä hauskaa!
Myös vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelleet toisen ja kolmannen vuoden yrittäjyysopiskelijat ovat ahkeroineet tapahtumien parissa. Lisäksi he ovat reissanneet niin Suomessa kuin ulkomaillakin. On ollut kisamatkoja, Slush!-säpinää ja vilkasta omaa yritystoimintaa. Uskalla yrittää -kisan finaali huipentui presidentti Sauli Niinistölle pitchaamiseen, ja Taitajat-kilvassa miteltiin hurjan monta päivää pisteitä keräten. Kauan odotettu kolmannen vuoden yrittäjyysopiskelijoiden Berliinin-reissu tarjosi paitsi rentoa matkailua myös kansainvälisiin yrityksiin tutustumista.
Muidenkin kuin yrittäjyyslinjalaisten kouluvuosi on täyttynyt tohinasta: ESN-vaihtoja ja kielikurssimatkoja eri puolille Eurooppaa on tehty runsaasti ja teemapäiviä pidetty aina SUN-päivästä sählyturnauksiin ja ilmastoviikkoon. Tuutoreilla ja opiskelijakunnan hallituksella on riittänyt hommia! Entä opetus? Sekin on taatusti ollut monipuolista: maininnan arvoisia uusia avauksia opetuksen puolella ovat olleet esimerkiksi ruotsin kielen Eklasstandem-tunnit, kuvataiteen ja psykologian yhteistyö, liikunnan yhdistäminen tiimijaksoon sekä viidennen jakson kaksoistuntikokeilu. Lisäksi vuoden kulkua ovat tietenkin tuttuun tapaan tahdittaneet ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, wanhojentanssit ja penkkarit. Huomenna edessä on kaiken kruunu: kouluvuoden päättävät keväiset ylioppilasjuhlat!
Ai niin, tänä lukuvuonna myös lanseerasimme omaperäiset hashtagit lukiomme markkinoinnin tueksi: kukaan Instagram-tiliämme seurannut ei ole voinut välttyä termeiltä #rajatontulevaisuus, #rajatonmahdollisuus, #rajatonvapaus ja #rajatonluovuus. Näitä sanoja on käytetty monimerkityksellisesti ja leikitellen, mutta toisaalta myös tosissaan: tahdomme olla nimenomaan tulevaisuuteen katsova, mahdollisuuksia tarjoava ja ennen kaikkea toimimaan innostava koulu! Lukion ei pidä jämähtää vain ylioppilaskirjoituksilla pelottelevaksi hiostuslaitokseksi, vaan tarjota aidosti eväitä elämään. Meidän koulumme antaa opiskelijoille monipuolisesti valmiuksia itsensä kehittämiseen sekä mielekkäitä tulevaisuuden työelämä- ja elämänhallintataitoja. Haluamme, että Ylöjärven lukiossa viihtyvät niin opiskelijat kuin opettajatkin. Saamiemme palautteiden perusteella olemme oikealla tiellä, mutta kehityskohteita ja uusia ideoitakin on toki jo mietintämyssyssä. Haa, meistä kuulette vielä: kenties olemme kymmenen vuoden päästä ”se vetovoimainen, opiskelun mielekkyyteen panostava lukio, joka uudisti opettajan ammatin”, kuka tietää!
Juuri nyt on kuitenkin aika hengähtää – tunnelmallisia ylioppilasjuhlia ja leppoisaa lomaa ihan kaikille 🙂
Taru Kumara-Moisio,
Ylöjärven lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä markkinointitiimin 2018-2019 jäsen
Luku-urakkaa riitti Punni-palkintoraatilaisena
Olin tänä lukuvuonna nuorten edustajana mukana Punni-palkintoraadissa. Palkinto jaetaan vuosittain Tampereella kotimaiselle lasten- ja nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Palkinnon arvo on 4000 euroa.
Kunnon luku-urakka
Raadin jäsenenä luin yhteensä vajaat 50 kirjaa. Osa oli lyhyitä lastenkirjoja, mutta mukana oli myös paksuja, keskimäärin 300 sivun nuorten romaaneja. Urakka oli siis melko suuri!
Aikani riitti hyvin, mutta välillä koin turhautuneisuutta, jos kirja oli pitkästyttävä – ja näin pääsi käymään muutaman kirjan kanssa.
Yksi voittaja, kolme kunniamainintaa
En ole ennen ollut mukana palkintoraadissa, joten kokemus oli uusi. Muut raadin jäsenet olivat mukavia ja tunnelma oli rento. Kirjoista keskusteleminen oli mielenkiintoista, ja oli kiva kuulla eri tahojen eli mm. kuvittajan ja kirjailijan näkökantoja eri teoksista. Olimme hyvin samanmielisiä kirjoista ja pääsimme helposti kärkinelikon tuntumaan.
Voittajan valinta olikin sitten vähän vaikeampaa, sillä nämä kaikki neljä kirjaa olivat vaikuttavia ja eri genrejen edustajia. Palkinnon voitti lopulta Mitä on punk? -tietokirja, ja annoimme kolmelle muulle kirjalle kunniamaininnat.
Vaikuttavia teoksia
Kaiken kaikkiaan palkintoehdokkaissa oli minusta monia hyviä kirjoja, joita voin lämpimästi suositella. Omat suosikkini olivat varmaankin Sydänhengitystä, Pese hampaat ennen kuin pussaat sekä Järistyksiä. Varsinkin teokset Sydänhengitystä ja Järistyksiä ovat hyvin ajankohtaisia ja nuoren elämää syvästi puhuttelevia kirjoja. Tämän vuoksi kuka tahansa nuori voisi lukea nuo kirjat.
Kaiken kaikkiaan kokemus oli mukava ja ainutlaatuinen. Onneksi lähdin mukaan tähän projektiin!
Wilma Bruun, 2. vuoden opiskelija
Huippuvuosi Yrittäjyyslinjalla
Ensimmäinen vuotemme Yrittäjyyslinjalla on lopuillaan. Kuluneen vuoden aikana olemme oppineet uutta, mokailleet, nauraneet ja huutaneet toisillemme. Litaniaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin luokkiemme hyvä yhteishenki ja yhdessä tekeminen. Vaikka olemme 18X ja 18Y, teemme paljon asioita yhdessä ja olemme kuin yksi luokka. Olemme niin tiivis porukka, ettemme edes muista, kummalla luokalla kukin on.
Yrittäjyyskasvatusfoorumi ja ”Nuoria somettaa” onnistuivat hienosti
Ensimmäisten viikkojen aikana olimme 24h-leirillä Antaverkassa. Siellä aloimme tutustua toisiimme ja tutustuminen jatkui koko syksyn ajan. Nykyään tunnemme toisemme niin hyvin, että tiedämme toistemme mielipiteet, tavat ja tottumukset, esimerkiksi ketkä ovat ”matti myöhäisiä”.
Joulukuussa aloimme järjestää Yrittäjyyskasvatusfoorumia yhdessä vanhempien yrittäjyyslinjalaisten kanssa. Jakauduimme tiimeihin, joilla oli eri osa-alueet vastuullaan. Valmisteluihin käytimme paljon aikaa, ja tuntui siltä, että sitä olisi voinut tarvita enemmänkin. Kuitenkin kaikki tiimimme onnistuivat tapahtumapäivänä erinomaisesti ja saimme osallistujilta paljon positiivista palautetta.
Yrittäjyyskasvatusfoorumia seurasi huhtikuussa ”Nuoria somettaa”, joka oli suurin tapahtuma, jonka olemme tähän mennessä järjestäneet. Jokainen teki töitä ahkerasti monta kuukautta ennen tapahtumaa ja se näkyi hienosti onnistuneessa illassa.
Erityiskursseja
Yrittäjyyslinjan kursseilla oppimisemme perustuu enemmän tekemiseen kuin teoriaan. Teoreettisen lukio-opetuksen rinnalla tekemällä oppiminen helpottaa koulupäiviäkin. Kurssien sisältö vaihtelee suuresti. Olemme muun muassa myyneet radiomainospaikkoja yrityksille, järjestäneet tapahtumia ja oppineet myynti- ja asiakaspalvelutaitoja. Jokainen kurssi on ollut hyödyllinen.
Vaikka oman yrityksen perustaminen ei kiinnostaisi, oppii Yrittäjyyslinjalla myös tulevaisuudessa tarvittavia työskentelytaitoja. Kursseilla oppii yleisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, joita ei tavallisilla lukiokursseilla opeteta. Olemme tehneet monia hyödyllisiä projekteja, mutta toki meillä on vielä paljon opittavaa tulevinakin vuosina.
Hauskanpitoa
Hauskaa yrittäjyyslinjalaiset osaavat pitää, ja tästä kertoo päivämme Kangasalan Tredun kondiittorilinjan vieraina. Päästyämme Kangasalle meidät jaettiin ryhmiin, joissa meidän piti leipoa suolaisia leivonnaisia. Meille kerrottiin tämän olevan kisa, jolloin luokkiemme kilpailuhenkisimmät innostuivat toden teolla leipomisesta. Leivonnaisten täytteitä tippui pöydälle ja maut sekoittuivat keskenään, mutta se ei haitannut menoa. Päivän lopussa jokaisella oli kertakäyttötakki leivonnaisten täytteissä ja leveä hymy kasvoillaan.
Lopuksi haluamme kiittää kaikkia meitä kuluneena vuotena opettaneita, Yrittäjyyslinjan ohjausryhmää ja etenkin omia opettajiamme Miia Bergmania ja Kaisa Remulaa!
Nea Kork ja Ronja Raittinen, Yrittäjyyslinjan ensimmäisen vuoden opiskelijoita
(Juttu julkaistu myös Ylöjärven Markkinasanomissa toukokuussa 2019)
Ilmastoviikosta toivoa tulevaisuuteen
Ylöjärven lukiossa vietettiin 8.4.-12.4. välisenä aikana ilmastoviikkoa, jonka tarkoituksena oli saada nuoret ajattelemaan enemmän ilmastoa. Tämä toteutettiin erilaisin tempauksin ja tietoiskuin, joita koulussa järjestettiin.
Ilmastoasiantuntijoita puhumassa
Ilmastoaiheinen teemaviikko on näkynyt niin koulun sisustuksessa kuin teoissa ja tapahtumissakin. Heti ilmastoviikon maanantaina lukiossa vieraili Sitran asiantuntijapuhuja Oras Tynkkynen, joka tuli puhumaan nuorille ilmasto-ongelmista ja toivosta – siitä, kuinka jokainen pystyy vielä vaikuttamaan asioihin omilla teoillaan.
Lisäksi koulussa oli viikon mittaan esittäytymässä muun muassa ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka mukana kouluun tuli myös kutsumattomia ilmastoaktivisteja, jotka herättivät näkökulmillaan keskustelua laajemminkin Ylöjärvellä. Heistä annettiin palautetta.
Pienet teot esille
Esiintyjien lisäksi ilmastoviikko näkyi myös todella vahvasti koulussa muuten. Tarjolla oli monenlaisia tietoiskuja – niin opiskelijoiden kuin esimerkiksi ruokalan henkilökunnankin tekemiä. Opiskelijoita palkittiin muun muassa suklaalla, jos oli syönyt lautaseltaan kaiken ruoan eikä heittänyt sitä hukkaan. Lisäksi kaikkia haastettiin tulemaan kouluun mieluiten julkisilla kulkuvälineillä ja olemaan ostamatta mitään turhaa ja tarpeetonta. Koulun Instagram-tili oli ahkerassa käytössä. Joillakin oppitunneilla opettajat sisällyttivät oppituntien aiheisiin ilmastoasioita esimerkiksi peleinä tai muuten oppiaineeseen liittyvinä töinä.
Ilmastoaiheinen sisustus
Lukiossa panostettiin ilmastoviikon aikana kaiken muun lisäksi myös ilmastoaiheiseen sisustukseen, sillä opiskelijat pääsivät tekemään erilaisia postereita koulun seinille. Yrittäjyyslinjalaiset koristelivat jopa kierreportaat. Näkyville nousi karua faktaa esimerkiksi vedenkulutuksesta ja vaateteollisuudesta sekä myös parannusehdotuksia. Lisäksi seiniltä löytyi QR-koodeilla varustettuja julisteita ja koulun info-tv:stä jaettiin lisätietoja.
Äidinkielentunneilla kirjoitettiin paitsi artikkeleja myös mielipidekirjoituksia ilmastoaiheista. Tässä muutama vetoomus kaikille luettavaksi:
Sähköautoilla maapallo kuntoon
Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyään paljon, ja se on itse asiassa yksi tärkeimmistä teemoista juuri käynnissä olevissa eduskuntavaaleissa. Meidän kaikkien tulisi nyt tehdä pieniä ja suuria asioita, jotta maapallomme säilyy tulevillekin sukupolville!
Siksipä kysyn: onko sinullakin jo sähköauto? Jos ei ole, miksi et ole jo hankkimassa sellaista? Sähköautot ovat Suomen tulevaisuus, sillä nykyiset bensalla tai dieselillä kulkevat autot tuottavat valtavasti päästöjä. Sähköautot sen sijaan eivät juuri ollenkaan! Ajaessa ne ovat täysin päästöttömiä, ja ainoat niistä aiheutuvat päästöt tulevat sähkön tuotannosta riippuen siitä, millä tavalla auton akkuun ladattava sähköenergia on tuotettu. Sähköauton nakkaat vain yöksi latautumaan ja voit huristella seuraavana päivänä asioillesi. Kunhan sähköautot yleistyvät, latauspaikkoja tulee varmasti olemaan vielä todella paljon enemmän kuin nyt ja sähköauton käyttö helpottuu vielä lisää.
Sähköautot ovat siis muuten aivan muiden autojen näköisiä, mutta ne vain toimivat sähköllä. Siksi niiden käyttämiseen siirtymisen ei pitäisi olla suurempi ongelma.
Jos siis välität yhtään lapsistasi ja elinympäristöstäsi, hanki pian sähköauto! Maapallo tarvitsee meitä, ja ennen kaikkea me ja meidän lapsemme tarvitsemme maapalloa. Ei siis anneta sen joutua huonoon jamaan. Kaikki yhdessä sähköautoilla ilmastonmuutosta vastaan!
Huolestunut sähköautoilija
Tuhotaan maailma syömällä lihaa?
Mielestäni jokaisen pitäisi siirtyä syömään pelkästään kasvisruokaa tai ainakin vähentää huomattavasti lihan syöntiä. Karjatalous on merkittävä ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottaja ja lisäksi lihantuotanto aiheuttaa monia muitakin haittoja ympäristölle. Miksi kukaan haluaisi pilata sekä ympäristön että oman terveytensä syömällä lihaa? Jos lihansyönnin lopetus tuntuu ylitsepääsemättömältä, ainakin punaisen lihan voisi jättää pois. Teollisuusmaissa lihaa syödään noin 80 kiloa ihmistä kohden vuodessa, mikä on todella paljon. Tutkimuksien mukaan lihan tuotanto aiheuttaa 51 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Kaikki voisivatkin miettiä, millaisia vaikutuksia lihan tuotannolla on.
Kasvisruokaan siirtyminen olisi myös eettisesti parempi valinta, sillä ethän sinä haluaisi ihmisenkään lihaa syödä. Tuntuu hassulta, että jotkut sanovat olevansa eläinrakkaita ja samalla syövät kuitenkin teurastettua lihaa. Nykyään tuntuu onneksi olevan enemmän muodissa olla syömättä lihaa kuin ehkä joskus aikaisemmin. Kaikin puolin ajateltuna lihan syöminen on turhaa, joten miksi silti ihmiset syövät lihaa ja tuhoavat samalla niin ympäristön, oman terveytensä kuin eläinten oikeudetkin?
Aloita kasvissyönti heti, sillä nyt tarvitaan tekoja eikä pelkästään puhetta
Miksi et auta pelastamaan ilmastoa nyt, kun joudut tekemään sen joka tapauksessa
Pyöräilen kouluun, vaikka pääsisin bussilla. Mitä se hyödyttää, sillä bussi ajaa saman matkan joka tapauksessa. Voisin alkaa vegaaniksi, mutta onko siinä mitään merkitystä, kun lihaa tuotetaan kuitenkin. Nämä ajatukset käyvät helposti mielessä, kun alkaa miettimään omia ilmastotekojaan. Usein ilmastoteot ja omassa elämässä tehdyt muutokset ilmaston vuoksi tuntuvat turhilta, koska maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät mieti ilmastoa tai sen suojelemista. On kuitenkin muistettava, että pienetkin teot ympäristön hyväksi ovat askel parempaan elämään.
Ilmaston suojeleminen ja ilmaston tila ovat huomioon otettavia asioita joka puolella maailmaa. Välillä on vaikeaa uskoa, että yksittäisten ihmisten ilmastoteoilla, kuten lihasta luopumisella tai sähköauton hankinnalla, olisi jotakin merkitystä ilmastoa ajatellen. Näitä “yksittäisiä henkilöitä” on kuitenkin maailman joka kolkassa, ja heidän joukkonsa onkin paljon suurempi kuin osaat arvatakaan.
Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat jatkuvasti kovan ryhmäpaineen alaisena. Tästä voi kuitenkin olla myös hyötyä. Kun yhä useampi ihminen alkaa miettimään kulutustottumuksiaan ja puhumaan ilmaston suojelemisen tärkeydestä, on hyvin mahdollista, että mitä suuremmaksi pieniä ympäristötekoja tekevä ihmisjoukko kasvaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä yhä useammat ihmiset lähtevät siihen mukaan. Tällä tavoin ilmastoa ajattelevien ihmisten määrä kasvaa ja sitä kautta myös niiden pienien arkielämän muutosten, kuten lihan jättämisen tai vähentämisen ruokavaliosta tai lyhyimpien matkojen pyöräilyn, tekeminen onkin paljon merkityksellisempi asia ilmaston kannalta kuin osaat ajatellakaan. Ilmastoa ei pelasteta yhden ihmisen toimesta, vaan tarvitsemme siihen meitä kaikkia.
CH. L.
Mieti kahdesti!
Maapallomme on menossa kovaa vauhtia todella huonoon kuntoon, jos jatkamme samalla tavalla kuin nyt. Kulutamme aivan liikaa luonnonvaroja ja kohta ne oikeasti loppuvat meiltä kesken. Jätämme jälkeemme valtavat määrät jätettä, varsinkin muovijätettä, joka saa luonnon kannalta kamalia asioita aikaan. Muovijätettä kertyy valtamerten pyörteisiin, ja ne jäävät sinne saastuttamaan. Tämä pitäisi saada loppumaan. Esimerkiksi kertakäyttöastioista on luovuttava ja lihan sijasta voisimme valita paremman vaihtoehdon, kuten kasvisruoan. Tämä ei tarkoita tietenkään, että kaikkien on pakko lopettaa lihansyöminen kokonaan, mutta pienellä vähentämiselläkin saamme ihmeitä aikaan.
Suosittelisin myös suosimaan yhä enemmän julkista liikennettä, sillä autoista tulee järkyttäviä päästöjä. Lyhyet matkat voisi aivan hyvin kulkea pyörällä tai kävellen. Jos tämä ei mitenkään ole mahdollista, voisi auton tilalle miettiä sähköautoa. Se olisi ekologisempi vaihtoehto.
Ehkä yksi helpoimmista tavoista on kierrättäminen. Miksi heittää juomapullo roskikseen, kun sen voisi lajitella? Samoin lasit, metallit ja biojätteen voisi kaiken kierrättää oikealla tavalla. Meillä ainakin kotona lajitellaan kaikki mahdollinen, kannustan siis sinuakin siihen!
Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman kulutuksen pohtimista ja sen miettimistä, millä tavoin sitä voisi alkaa vähentämään. Edellä mainitsin yksinkertaisiakin tapoja, joista juuri sinä voisit aloittaa oman kulutuksesi vähentämisen.
Jokaisen ihmisen teot merkitsevät
(Tekstit yhdistelty kokonaisuudeksi ÄI2-kurssilaisten tuotoksista.)
Keskustelua katsomuksista
Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa ikinä meidän koulullamme Katsomusdialogipäivä (7.2.2019). Päivä oli osa Yhteisymmärrysviikkoa, ja sen tarkoituksena oli oppia lisää katsomuksista ja uskonnoista yhdessä keskustellen. Koululle saapui paljon eri katsomuksien edustajavieraita, ja päivän aikana kaikki pääsivät pienissä ryhmissä keskustelemaan muutaman eri katsomuksen edustajan kanssa. Edustajia olivat muun muassa muslimi, mormoni, buddhalainen, joogi ja eläinaktivisti.
Käytännön esimerkkejä
Itse pääsin keskustelemaan mormonin, buddhalaisen ja eläinaktivistin kanssa. Vaikka buddhalaisuus ja mormonien uskonto olivat minulle ennestään tuttuja käsitteitä, en tiennyt niistä käytännössä mitään, joten oli kiinnostavaa päästä kuulemaan niistä lisää. En myöskään ollut aikaisemmin ajatellut, että eläinaktivismi voitaisiin laskea yhdeksi katsomukseksi, mutta kun pääsin kuuntelemaan paikalla ollutta eläinaktivistia, ymmärsin hyvin, miksi se oli otettu muiden katsomusten joukkoon.
Mielenkiintoisinta oli, kun ihmiset kertoivat sellaisista elintavoistaan, jotka poikkesivat omistani, sillä monet niistä asioista auttoivat ymmärtämään, miten katsomus voi vaikuttaa elämään.
Ensi lukuvuonna uudelleen?
Mielestäni päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen, sillä se, että meille tarjotaan mahdollisuus oppia eri katsomuksista, lisää meidän ymmärrystämme maailmasta ja muista ihmisistä. Ajattelen, että kun meille annetaan tietoa muista katsomuksista ja kulttuureista, vähentää se mahdollisia ennakkoluuloja ja sopimatonta käytöstä muita kohtaan.
Olisi hienoa, jos Katsomusdialogipäivä järjestettäisiin ensi lukuvuonna uudelleen, mutta lisäksi olisi kiva, jos päivän aikana olisi mahdollista tavata useamman kuin kolmen katsomuksen edustajia.
Eeva Vahantapohja, 1. vuoden opiskelija