Onnekas matkustelija ja korona-ajan kansainvälisiä yhteistyökuvioita

Korona-ajan kotoilun vastapainoksi muistoja muualta, osa 2: lukiomme opiskelija Pablo Gonzales Torres kertoo matkailumuistoistaan.

Olen ollut todella onnekas, koska koko lyhyen elämäni olen saanut matkustella ja nähdä maailmaa. Vanhempani ovat Chilestä, ja koska pyrimme käymään kerran vuodessa siellä, olen tottunut kaiken pituisiin matkoihin.

Kaikki alkoi siitä, kun vain puoli vuotta syntymäni jälkeen lensimme Suomesta Frankfurtin ja Buenos Airesin kautta Chileen. 2,5 tuntia Frankfurtiin, sieltä 14 tunnin lento Buenos Airesiin ja sieltä vielä toiset 2,5 tuntia Santiago de Chileen. Noin 19 tuntia lentokoneessa yhteensä. Yhteensä ovelta ovelle välilaskuineen kaikkineen 30 tunnin reissu per suunta! Sillä matkalla minut kastettiin ja pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa sukulaisiani toiselle puolelle maailmaa.

Nyt, syntymästäni lähtien, olen käynyt yli 17 maassa. Nykyään meidän vuotemme matkustuksen kannalta menee sillä tavalla, että lennämme kuukaudeksi Chileen jouluksi ja uudeksi vuodeksi. Joko hiihto- tai syyslomalla suuntaamme jonnekin suurkaupunkiin, esimerkiksi Lontooseen, Pariisiin tai New Yorkiin. Kesällä lähdemme aurinkoiseen maahan kuten Kreikkaan, Kroatiaan tai Espanjaan. Pikkulomat ovat aina ”ehkä”, mutta kesällä aurinkoon ja talvella Chileen ovat varmoja matkoja. Vuodessa lentotunteja kerääntyy jopa 50-60 tuntia, mikä on aika paljon. Korona-aikaan lentotunteja ja uusia maita on tietenkin kertynyt nolla.

Ulkomailla minulle on tapahtunut enemmän mielenkiintoisia asioita kuin Suomessa yhteensä ja kokemukset sieltä ovat parhaita. Kuten muutama vuosi sitten kun olimme matkalla New Yorkiin, törmäsimme Mikko Kuustoseen Santiagon lentokentällä. Hän oli menossa Perun pääkaupunkiin Limaan samalla lennolla. Sattumalta hän jopa päätyi istumaan viereiseen penkkiriviin lentokoneessa. Meillä oli pitkät keskustelut kentällä ja koneessa ja molemmat olimme yhtä hämmentyneitä siitä, mikä on todennäköisyys nähdä toinen suomalainen yli 14 000 kilometrin päässä Suomesta.

Ei ainoastaan ulkomailla tapahdu jotain erikoista, myös itse kentillä tapahtuu. Lentoja peruuntuu tai myöhästyy. Kiitorata on jäässä tai laskutelineessä vikaa. Ehkä huonoin lentokokemus oli se, kun olimme jälleen Chileen menossa tällä kertaa Madridin kautta (yleensä lennämme Pariisin kautta) ja meidän laskutelineemme oli rikki. Koko lento myöhästyi tunnilla, mikä saattaa kuulostaa pitkältä ajalta, mutta on oikeasti aika pieni myöhästyminen. Sää oli sinä yönä kamala Brasilian ja Atlantin yllä, mutta kun olimme laskeutumassa Chileen, ruumasta kuului iso pamahdus ja kaikki luulivat, että laskuteline meni rikki kymmentä sekuntia ennen laskeutumista. Kaikki oli kuitenkin laskutelineen kannalta hyvin ja pamaus jäi kaikille mysteeriksi.

Pablo Gonzales Torres, 1. vuoden opiskelija

P.S. Koronasta huolimatta lukiossamme on riittänyt tänäkin lukuvuonna kansainvälistä meininkiä:

Koulumme opettaja Anri Tuohimäki järjesti ESN-opiskelijakonferenssin yhteistyössä muiden suomalaisten ESN-koulujen koordinaattoreiden kanssa ja toteutti lisäksi neljä muuta ESN-etäprojektia yhteistyössä muiden koulujen kanssa. 

ESN-opiskelijakonferenssin osanottajat tekivät kansainvälistä vapaaehtoistyötä verkon välityksellä. Ylöjärven lukiosta oli mukana opiskelija Aino-Sofia Juurijärvi. 

Tandem-projektissa Ylöjärven lukion opiskelijoille löytyi kumppaneita italialaisesta ESN-verkoston koulusta. Muun tutustumisen ohessa tandemprojektin tavoitteena oli, että suomalaiset opiskelijat oppivat kumppaneiltaan hieman italiaa ja vastavuoroisesti opettavat hieman suomea italialaisille opiskelijoille. 

Unkarilaisten opiskelijoiden kanssa toteutettiin ”Stories of our Grandparents” -projekti, jossa opiskelijat haastattelivat omia isovanhempiaan heidän elämänvaiheistaan ja historiallisista tapahtumista, ja 1900-luvun historiaa kerättiin yhteiselle aikajanalle. 

 Anri Tuohimäki oli mukana järjestämässä myös ESN Book Talks -projektia sekä Gender Equality in Europe -projektia. 

Lisäksi espanjan tunneilla oltiin yhteydessä hollantilaisen ESN-koulun espanjanopiskelijoihin kirjeitä, kuvia ja videoita jakamalla. Syys-joulukuussa perulaisten nuorten kanssa tutustuttiin etätapaamisissa toistemme kulttuuriin, mm. juhlaperinteisiin, viettämällä yhteiset etäpikkujoulut.