Ajankohtaista

Tuukka Alhamon, Roope Lapiolahden & Roni Luojuksen artikkeli: Syksyn 2017 sähköiset ylioppilaskokeet

2.2.2018

Vuoden 2017 syksyn ylioppilaskirjoituksiin tuli monta uutta sähköisenä kirjoitettavaa ainetta. Esimerkiksi ruotsi, uskonto, historia ja terveystieto siirtyivät tietokoneella kirjoitettavaan muotoon. Tämä oli abiturienttien mielestä positiivinen uudistus, sillä suurin osa lukion kursseista suoritetaan pääosin sähköisiä menetelmiä käyttäen, jolloin kynää ja paperia harvoin tarvitsi repun pohjalta kaivaa. Keväällä 2019 kaikki kirjoitettavat aineet ovat muuttuneet sähköisiksi.

Ylioppilaskokeiden sähköistymisen myötä itse kokeen tekeminen on muuttunut radikaalisti. Esimerkkinä ruotsin ylioppilaskoe, jossa on ainekirjoitusten lisäksi myös kuullun- ja luetun ymmärtämisen tehtäviä. Kuuntelutehtävät ovat ennen suoritettu eri päivänä kuin kirjallinen koe. Kaikki kokelaat tekivät kuuntelun samaan aikaan siten, että nauha on soinut kaiuttimesta, ja jokaisen on pitänyt vastata omaan paperiinsa aikavälillä, joka on siihen tarkoitettu. Syksyn 2017 sähköisessä ruotsin kokeessa kuitenkin kuuntelun sai tehdä omaa tahtia, missä välissä koetta itse tahtoi. Ääni kuunneltiin kuulokkeitten välityksellä, ja ääniraitoja sai soittaa missä järjestyksessä itse halusi, sekä pysäyttää nauhan jos siltä tuntui. Jokaiselle ääniraidalle oli oma nappi, josta sen pystyi aloittamaan. Raidan kuuntelemisen jälkeen nappia ei enää pystynyt painamaan, ellei kyseisen tehtävän ääniraitoja pystynyt kuuntelemaan useampia kertoja. Tämä kaikki mahdollisti kuuntelun tekemisen esimerkiksi viimeisenä, jos siitä ei tahtonut aloittaa.

Ruotsin kokeen tehtävissä tarvittavat aineistot löytyivät myös helposti linkkien takaa, eikä niiden selaileminen ollut erityisen vaikeaa, tai vienyt aikaa sen enempää kuin vanhassa koe järjestelyssäkään. Aineisto sisälsi myös videon, jota oli mahdollista kelata ja katsoa uudelleen niin monta kertaa kuin halusi. Kirjallisen osuuden tekemistä helpotti selkeästi tietokoneella kirjoittaminen, jolloin kirjoitusvirheiden korjaaminen, tekstin suunnitteleminen ja sijoittaminen olivat sujuvampaa kuin paperille kirjoittaessa. Myös apuohjelmat, kuten esimerkiksi LibreOffice Writer tekivät kirjoittamisesta helpompaa.

Haastattelimme muutamaa abiturienttia heidän mietteistään tästä uudistuksesta. Sami Vuori Ylöjärveltä kirjoitti syksyllä yhteiskuntaopin. Samin mielestä uudistus oli positiivinen, koska koneella kirjoittaminen oli hänelle paljon luontevampaa. Hän myös ymmärsi uudistuksen merkityksen oppilaiden sekä ylioppilastutkintolautakunnan kannalta. Useasti kokelailta vähennetään pisteitä, kun teksti on epäselvää ja sitä on vaikea arvioida.

Tamperelainen Miro Haraholma, joka opiskelee Tampereen Normaalikoulun lukion bisneslinjalla, kirjoitti kaksi ainetta syksyllä; historian ja terveystiedon. Ensimmäiset ongelmat esiintyivät hänellä jo ennen kokeen aloittamista, kun tietokoneen kuulokeliitäntä ei toiminut. Sähköisen kokeen huonoksi puoleksi Miro koki myös tehtävätyypit. Aineistot itsessään eivät tuottaneet hänelle ongelmia, vaan tehtävänannot, kuten esimerkiksi videoiden katsominen ja diagrammien piirtäminen. Miron mielestä tehtävät eivät vaatineet oppinaineen osaamista juurikaan, vaan enemmänkin tietokoneen ja tietotekniikan käyttämistä.

Kovaa kritiikkiä sai nimenomaan tuo syksyn 2017 terveystiedon koe. Kokelaiden mukaan koe oli yli vaikea ja siinä kysyttiin aivan eri asioita, kuin mitä lukion kursseilla on opetettu. Koe ei juurikaan vastannut kurssien oppimäärää, ja osan tehtävänannoista johti harhaanjohtavuudellaan useiden kymmenien pisteiden vähennykseen. Monien oppilaiden mukaan koe painotti digitalisaatiota ja tietotekniikan osaamista enemmän kuin terveystietoa. Kesällä turhaan lukeneet abit vaativat pettyneinä YTL:tä vastuunkantoa tai julkista kommentointia.

Moni terveystiedon opettajakin kritisoi suuresti koetta. Eräs opettaja sanoi koetta huonoimmaksi ikinä eikä hänen mielestään terveystiedon kirjojen sisällön osaamisella ollut minkäänlaista merkitystä. Kyseinen opettaja ei halua julkaista nimeään, koska hän pelkää, että kritiikki vaikuttaisi siten, että hänen edustamansa lukio voisi joutua silmätikuksi ja oppilaat saattaisivat kärsiä. Syy ylivaikeaan kokeeseen saattoi olla nimenomaan se, että on haluttu poistaa ”helpon aineen” leima terveystiedosta. Kokeessa kysyttiin muun muassa mielenterveydestä käsitteenä. Siinä piti myös esitellä keskeisimpiä terveysindikaattoreita. Toinen anonyymi opettaja sanoi, että ei ole ennen törmännyt tällaiseen aiheeseen. Kokeessa oli tarkoituksella harhaan johtavaa aineistoa painoindeksitaulukoista. Kokelaiden harhaan johtaminen ei ole hyvä tavoite, sillä he lähtevät luonnollisesti käsittelemään aineistoa, niin kuin tehtävänannossa sanotaan. Melun vaikutus terveyteen oli ainoa kysymys, johon oli kirjatiedosta hyötyä.

YTL:n pääsihteeri Robin Lundell vastasi terveystiedon yo-kokeen kritiikkiin. Hänen mukaan ylioppilaskokeiden arvioinnissa otettiin huomioon jokaisen vuosikurssin erityispiirteet siten, että lopullisista tutkinnon arvosanoista saadaan vertailukelpoiset aiempien ja tulevien vuosien kanssa. Lundell sanoi, että tässä vaiheessa on vaikeaa ottaa kantaa siihen, mitä ylioppilaskokelaat ovat kokeen sisällöltä ja vaikeustasolta odottaneet. Asiaan ottaa kantaa ylioppilastutkintolautakunnan sensoreiden kokous, missä päätetään arvosanat. Lundell sanoo, että jokaisen kokeen laatii ainejaosto ja kaikille aineille on oma ryhmänsä. Hän väittää myös, että koe laadittiin lukion opetussuunnitelman mukaisesti.

On useita syitä miksi sähköisiin ylioppilaskokeisiin on järkevää siirtyä. Uutisartikkelissa, ”Pysäyttävä kuva ylioppilaskokeista – ”Tämän takia haluamme sähköiset kokeet” (Aamulehti, 6.9.2016 kirjoittanut Juha Vainio) joka kirjoitettiin Helsingissä pidetyn sähköisen ylioppilaskokeen esittelytilaisuuden pohjalta, jossa ylioppilastutkintolautakunnan tuolloinen pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä perusteli ylioppilaskokeiden digitalisoitumisen kannattavuutta.

Muutos on tärkeä logistiikan kannalta, koska kokeiden toimittaminen ylioppilastutkintolautakunnasta lukioihin ja sieltä takaisin on melkoinen urakka. Ennen kokeiden siirtymistä sähköisiksi, ylioppilastutkintolautakunnasta lähti noin 20 tuhatta lähetystä vuosittain.

Vähähyyppä painottaa myös sähköistymisen pedagogisia puolia, sillä uudistuksen myötä on mahdollistettu liikkuvan kuvan ja sähköisten karttojen käyttö ylioppilaskokeissa.

Sähköisen ylioppilaskokeen uudistuksen myötä on tullut myös Ylioppilastutkintorekisterin sähköinen muoto, mihin tallennetaan kaikkien ylioppilaiksi kirjoittaneiden tiedot. Myös Lukihäiriöhakemukset, valitukset ja tutkinnon mitätöintihakemukset voi toimittaa sähköisesti.

Ylioppilaskokeiden sähköistyminen oli yleisluonteisesti myönteinen muutos, vaikka siitä saattoikin koitua osalle abiturienteista negatiivisia tuntemuksia syystä tai toisesta. Sähköisen kokeen toimivuudessa on vielä vähän parantamisen varaa, mutta pääosin kirjoitukset sujuivat ongelmitta.