In English Auf Deutsch

Valovuosi

Ylöjärven lukion blogi

Arkisto -

Koulun tukioppilaat ovat tärkeitä

Nykypäivän koulussa tuki ja turva muodostuvat aikuisten ohella myös opiskelijoista. Näin nuoret saavat tukea myös muilta opiskelijoilta, jotka tunnetaan paremmin tukioppilaina tai tuutoreina. Myös Ylöjärven lukiolla on omat tuutorinsa, joita onkin lähes 40. Toista vuotta tuutoroimassa olevat lukiolaiset Pinja Puro ja Junnu Danhammer summaavat tuutorin toimenkuvan: 

– Autamme ja neuvomme opiskelijoita erilaisten ongelmien äärellä sekä yritämme saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleeksi lukioomme. Edustamme myös erilaisissa tilaisuuksissa sekä teemme kouluvierailuita ja täten markkinoimme kouluamme. 

Ohjaavien opiskelijoiden työn merkityksellisyys painottuu etenkin lukuvuoden alussa, kun kouluihin saapuu uusia opiskelijoista. Tällöin koulujen käytävillä päivystävät tuutorit auttavat, mutta toimivat myös juttukaverina välitunneilla. 

 – Meiltä kysytään usein ihan käytännön asioita. Missä on biologian luokka? Milloin välitunti loppuu? Ja tietysti tietokoneiden käytöstä, koulukirjoista ja -ruuasta. Ihan kaikenlaista, eikä tyhmiä kysymyksiä ole, Junnu toteaa. 

Entä onko teillä vinkkejä uusille lukiolaisille? 

– Reippaasti vain kaikkeen mukaan ja muistakaa pitää myös hauskaa koulussa. Ja kysykää aina rohkeasti apua!  

Tuutoreille saa tulla aina juttelemaan, ja he voivatkin parhaimmillaan ystävystyä uusien opiskelijoiden kanssa. Tuutorointi on osittain matalan kynnyksen toimintaa, sillä ikätovereille on usein helpompi tulla juttelemaan kuin aikuiselle. Myös tuutoreiden ryhmäyttämistyön kautta voi saada uusia ystävyyssuhteita ja nämä kaverit varmasti helpottavat uuden koulun aloittamista. Väittäisinkin tuutoritoiminnan ehkäisevän jopa koulukiusaamista ja yksinäisyyttä. Siksi tuutoreiden työtä ei saa unohtaa, vaikka se saattaakin ajoittain tuntua turhalta. Yksikin pelastettu opiskelija yksinäisyydeltä tai koulukiusaamiselta on arvokas. Ja tekeväthän tuutorit myös merkityksellistä markkinointityötä. 

Tuutorointi on tärkeää kouluille, joten tukioppilaaksi pitää hakea. Puro ja Danhammer kertovat oivan tuutorin ainesosia:  

– Hyvä tuutori on ystävällinen, positiivinen ja auttavainen. Eivätkä kaikki tuutorit ole ekstroverttejä, on meitä hiljaisempiakin. 

Ja esiintymistä on turha jännittää liikaa, sillä ne tilanteet ovat oikeastaan aika rentoja kavereiden ollessa tukena, Pinja huomauttaa. 

Syksyllä uusille tuutoreille on koulutusta, joten hyvä asenne riittää alussa. Lisäksi läpi lukukauden on tapaamisia, joissa suunnitellaan tulevaa toimintaa yhdessä opettajien kanssa. 

Kannustaisimmekin jokaista tuutoroinnista kiinnostunutta iloista ja avuliasta opiskelijaa hakemaan tukioppilaaksi, sillä heidän työnsä on korvaamatonta. 

– Ja onhan meillä myös hyvä ryhmähenki sekä hauskaa muiden tuutoreiden kesken! Junnu ja Pinja lisäävät.  

Eli hyvää vastapainoa ajoittain puuduttavalle opiskelulle. 

 

 

Kuvateksti: Tuutoreilla riittää alkuvuodesta puuhaa. Ylöjärven lukiossa tuutoroivat Jesse Salmi, Veikka Kukko, Pinja Puro, Susanne Finnilä, Julia Mustajärvi, Henna Mäkinen, Julia Simpura, Aino-Sofia Juurijärvi, Iina Alitolppa, Jolana Kinnari, Junnu Danhammer, Tiitus Heinisuo ja Siiri Haapakoski toivottavat kaikille koulunsa aloittaville hyvää lukuvuotta. 

 

 

Elina Rautanen, 2. vuoden opiskelija

 

(Juttu julkaistu myös Ylöjärven Uutisissa 4.9.2019.)

 

Muistoja ensimmäisen lukiovuoden ensimmäisistä päivistä

Aloitin lukion 9.8.2018 kello 8.15, eli ensimmäinen vuosi on jo takana päin. Ensimmäinen päivä lukiossa oli vuosi sitten oikeastaan juuri sitä mitä osasin silloin jo odottaakin, eli tutustumista uusiin kavereihin ja opettajiin sekä koko opiskeluympäristöön. Normaali opiskelu aloitettiin kuitenkin jo toisena koulupäivänä ja totuttelu uuteen kouluun alkoi. Moni asia muuttui. Oman tutun luokan sijasta opiskelukaverit vaihtuivat lähes joka oppitunti, oppitunnit muuttuivat pidemmiksi sekä oma vastuu opiskelusta kasvoi huimasti.  

Ensimmäiset päivät lukiossa olivat vähän sekavia… Oltiin kaikki ihan pihalla siitä, missä piti olla ja milloin. Ensimmäiset päivät olivat kuitenkin myös niitä päiviä, jolloin tutustui uusiin ihmisiin. Vaikka uudet ihmiset vähän jännittivätkin, pystyi hyvin lohduttautumaan sillä ajatuksella, että lukioihin harvoin tullaan vain lähialueilta, eli oli siis todennäköistä, että en ollut ainut yksin seikkailija siinä tilanteessa. Ja näin vuotta myöhemmin tiedän, että en todellakaan ollut ainoa, joka pohti uusien kaverien saamista. 

Ensimmäisinä päivinä, viikkoina ja jopa vielä muutamankin kuukauden päästä päähäni tuli monia kysymyksiä, kuten onko lukio-opiskelu paljon rankempaa kuin yläasteella tai pitääkö jo ensimmäisenä vuotena tietää mitä aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi mielessä kävivät myös muiden maininnat siitä, että lukiossa numerot laskevat… Mitä jos en pärjäisikään? 

Vastausta siihen, onko lukiossa opiskelu rankempaa kuin yläasteella, ei varsinaisesti voi antaa, koska se on tietysti yksilöllistä. Itselleni (ja varmaankin yleisesti) lukio-opiskelu on haastavampaa, sillä täytyy ottaa huomioon, että lukiokurssien sisältövaatimukset ovat suurempia, joten pitää käyttää erilaisia opiskelumenetelmiä saadakseen kaiken opin sisäistettyä. Vaadittu työmäärä voi iskeä päin naamaa, etenkin minunlaisilleni ihmisille, jotka ovat selvinneet peruskoulussa vähäisellä opiskelumäärällä.  

Omalla kohdallani yksi lukioon menemisen tärkeimmistä syistä oli se, että saisin kolme vuotta lisäaikaa miettiä, mitä oikein elämältä haluan. Paniikki iski silti jo toisessa jaksossa, kun opot tulivat luokkaan ja sanoivat, että nyt ne kirjoitettavat aineet laitetaan Wilmaan. Tosiasia kuitenkin onneksi oli, että kirjoitettavat aineet mietittiin vain alustavasti ja valintoja saa muokata myöhemmin. Kirjoitettavia aineita aletaan miettiä jo ensimmäisenä vuonna senkin takia, että osaisi valita mahdollisimman oikeat kurssit lukion ajalle. 

Palatkaamme myös vielä siihen lukiossa pärjäämiseen. Numerot voivat laskea aluksi, mutta kun oikean opiskelutyylin oppii, alkavat numerot todennäköisesti parantumaan. Eli hyvä ykkösvuoden opiskelija, älä lannistu, vaikka ensimmäiset kurssinumerot olisivat huonoja, koska se ei välttämättä tarkoita sitä, ettei lukio olisi sinun paikkasi. Tsemppiä ja kärsivällisyyttä! Eikä kaikilla sitä paitsi edes laske numerot – itselläni ne ovat joissakin aineissa jopa nousseet!  

 

Julia Mustajärvi, 2. vuoden opiskelija

 

OPKH:n syystervehdys lukuvuodelle 2019-2020

Tervetuloa Ylöjärven lukioon ahertamaan opiskelun parissa! Mahtavaa on saada ennätyksellisen suuri joukko uusia ykkösiä opiskelemaan lukioomme!

Toivottavasti tulette viihtymään Ylöjärven lukiossa.  Luulen, että jokaiselle on tiedossa tälle lukiovuodelle jotain odottamisen arvoista. Itselläni ja muilla kakkosilla on luvassa legendaariset Vanhojen tanssit. Kolmosilla puolestaan on tärkein vuosi edessä: yo-kirjoitukset, penkkarit ja se kaikista tärkein eli valmistuminen lukiosta. Toivon teille hyviä tuloksia kirjoituksista! Ykkösilläkin on edessä hieno vuosi. Pääsette valitsemaan itsellenne niitä aineita, joita oikeasti haluatte opiskella ja lisäksi teillä on edessä tiimijakso, joka oli mielestäni erityisen antava kokemus ja kiva vaihtelu perusjaksoille 😉 Tänä syksynä vietämme myös Ylöjärvi 150v -juhlavuotta. Lukiomme musiikki- ja teatteri-ilmaisunryhmät kehittelevät yhdessä sen kunniaksi viihdyttävän musikaalin.

Me opiskelijakunnan hallituksessa pyrimme tekemään parhaamme sen eteen, että lukioajasta saataisiin vielä viihtyisämpää erilaisten tapahtumien ja muutosehdotuksien avulla. Me edustamme teitä opiskelijoita. Olemme mukana monessa asiassa, jotka vaikuttavat lukio-opiskeluun, sekä järjestämme toimintaa ja tapahtumia. Nauttikaa kaikki lukiossa olemisesta – se on hienoa aikaa!

Mitä OPKH:lla on täksi syksyksi suunnitteilla ja mitä olemme toteuttamassa? Pidämme yllä yhtä Sun-päivän pajaa, jossa on luvassa rentoa keskustelua politiikasta ja vaikuttamisesta kahvikupposen ääressä. Rennonletkeiden pajojen lisäksi Sun-päivässä nähdään OPKH:n järjestämä yllätysesiintyjä päivän loppuhuipentumana. Sitä jäämme innolla odottamaan! Lisäksi syksylle on luvassa jalkapallokisailua ja paljon muuta! Ylläpidämme myös perjantain ruokailumusiikkilistaa, jonne voitte ehdottaa soitettavia biisejä.

Jos mielessäsi on jokin hyvä idea siitä, mitä me OPKH:ssa voisimme tehdä tai järjestää, niin tule rohkeasti ehdottamaan meille. Mikäli olisit itse halukas järjestämään jonkin tapahtuman tai tilaisuuden lukiossamme, mutta siihen tarvitsee rahaa, niin meiltä voi pyytää rahallista avustusta.

Voit ottaa meihin yhteyttä somessa: Instagramista löytyy Y-lukion OPKH tai paremmin tavoitat lähettämällä Wilma-viestin jollekin meistä, esim. Valtteri Hermoselle (pj) tai  Anselmi Koivuselle (somevastaava).

Rohkeasti siis ideoita heittelemään ja pyytämään rahallista avustusta johonkin koulutoimintaan/tapahtumaan, jota olisit/olisitte valmiita järjestämään!

Täten toivon kaikille maittavia opiskeluhetkiä lukiossamme ja jaksakaahan opiskella ja oppia uutta!

Terveisin

Viljami ja koko OPKH:n poppoo 🙂

 

Huippuvuosi Yrittäjyyslinjalla

Ensimmäinen vuotemme Yrittäjyyslinjalla on lopuillaan. Kuluneen vuoden aikana olemme oppineet uutta, mokailleet, nauraneet ja huutaneet toisillemme. Litaniaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin luokkiemme hyvä yhteishenki ja yhdessä tekeminen. Vaikka olemme 18X ja 18Y, teemme paljon asioita yhdessä ja olemme kuin yksi luokka. Olemme niin tiivis porukka, ettemme edes muista, kummalla luokalla kukin on.

 

Yrittäjyyskasvatusfoorumi ja ”Nuoria somettaa” onnistuivat hienosti

Ensimmäisten viikkojen aikana olimme 24h-leirillä Antaverkassa. Siellä aloimme tutustua toisiimme ja tutustuminen jatkui koko syksyn ajan. Nykyään tunnemme toisemme niin hyvin, että tiedämme toistemme mielipiteet, tavat ja tottumukset, esimerkiksi ketkä ovat ”matti myöhäisiä”.

Joulukuussa aloimme järjestää Yrittäjyyskasvatusfoorumia yhdessä vanhempien yrittäjyyslinjalaisten kanssa. Jakauduimme tiimeihin, joilla oli eri osa-alueet vastuullaan. Valmisteluihin käytimme paljon aikaa, ja tuntui siltä, että sitä olisi voinut tarvita enemmänkin. Kuitenkin kaikki tiimimme onnistuivat tapahtumapäivänä erinomaisesti ja saimme osallistujilta paljon positiivista palautetta.

Yrittäjyyskasvatusfoorumia seurasi huhtikuussa ”Nuoria somettaa”, joka oli suurin tapahtuma, jonka olemme tähän mennessä järjestäneet. Jokainen teki töitä ahkerasti monta kuukautta ennen tapahtumaa ja se näkyi hienosti onnistuneessa illassa.

 

Erityiskursseja

Yrittäjyyslinjan kursseilla oppimisemme perustuu enemmän tekemiseen kuin teoriaan. Teoreettisen lukio-opetuksen rinnalla tekemällä oppiminen helpottaa koulupäiviäkin. Kurssien sisältö vaihtelee suuresti. Olemme muun muassa myyneet radiomainospaikkoja yrityksille, järjestäneet tapahtumia ja oppineet myynti- ja asiakaspalvelutaitoja. Jokainen kurssi on ollut hyödyllinen.

Vaikka oman yrityksen perustaminen ei kiinnostaisi, oppii Yrittäjyyslinjalla myös tulevaisuudessa tarvittavia työskentelytaitoja. Kursseilla oppii yleisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, joita ei tavallisilla lukiokursseilla opeteta. Olemme tehneet monia hyödyllisiä projekteja, mutta toki meillä on vielä paljon opittavaa tulevinakin vuosina.

 

 

Hauskanpitoa

Hauskaa yrittäjyyslinjalaiset osaavat pitää, ja tästä kertoo päivämme Kangasalan Tredun kondiittorilinjan vieraina. Päästyämme Kangasalle meidät jaettiin ryhmiin, joissa meidän piti leipoa suolaisia leivonnaisia. Meille kerrottiin tämän olevan kisa, jolloin luokkiemme kilpailuhenkisimmät innostuivat toden teolla leipomisesta. Leivonnaisten täytteitä tippui pöydälle ja maut sekoittuivat keskenään, mutta se ei haitannut menoa. Päivän lopussa jokaisella oli kertakäyttötakki leivonnaisten täytteissä ja leveä hymy kasvoillaan.

Lopuksi haluamme kiittää kaikkia meitä kuluneena vuotena opettaneita, Yrittäjyyslinjan ohjausryhmää ja etenkin omia opettajiamme Miia Bergmania ja Kaisa Remulaa!

 

Nea Kork ja Ronja Raittinen, Yrittäjyyslinjan ensimmäisen vuoden opiskelijoita

(Juttu julkaistu myös Ylöjärven Markkinasanomissa toukokuussa 2019)

Ilmastoviikosta toivoa tulevaisuuteen

Ylöjärven lukiossa vietettiin 8.4.-12.4. välisenä aikana ilmastoviikkoa, jonka tarkoituksena oli saada nuoret ajattelemaan enemmän ilmastoa. Tämä toteutettiin erilaisin tempauksin ja tietoiskuin, joita koulussa järjestettiin. 

 

Ilmastoasiantuntijoita puhumassa

Ilmastoaiheinen teemaviikko on näkynyt niin koulun sisustuksessa kuin teoissa ja tapahtumissakin. Heti ilmastoviikon maanantaina lukiossa vieraili Sitran asiantuntijapuhuja Oras Tynkkynen, joka tuli puhumaan nuorille ilmasto-ongelmista ja toivosta – siitä, kuinka jokainen pystyy vielä vaikuttamaan asioihin omilla teoillaan.

Lisäksi koulussa oli viikon mittaan esittäytymässä muun muassa ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka mukana kouluun tuli myös kutsumattomia ilmastoaktivisteja, jotka herättivät näkökulmillaan keskustelua laajemminkin Ylöjärvellä. Heistä annettiin palautetta.

 

 

 

Pienet teot esille

Esiintyjien lisäksi ilmastoviikko näkyi myös todella vahvasti koulussa muuten. Tarjolla oli monenlaisia tietoiskuja – niin opiskelijoiden kuin esimerkiksi ruokalan henkilökunnankin tekemiä. Opiskelijoita palkittiin muun muassa suklaalla, jos oli syönyt lautaseltaan kaiken ruoan eikä heittänyt sitä hukkaan. Lisäksi kaikkia haastettiin tulemaan kouluun mieluiten julkisilla kulkuvälineillä ja olemaan ostamatta mitään turhaa ja tarpeetonta. Koulun Instagram-tili oli ahkerassa käytössä. Joillakin oppitunneilla opettajat sisällyttivät oppituntien aiheisiin ilmastoasioita esimerkiksi peleinä tai muuten oppiaineeseen liittyvinä töinä.   

 

Ilmastoaiheinen sisustus

Lukiossa panostettiin ilmastoviikon aikana kaiken muun lisäksi myös ilmastoaiheiseen sisustukseen, sillä opiskelijat pääsivät tekemään erilaisia postereita koulun seinille. Yrittäjyyslinjalaiset koristelivat jopa kierreportaat. Näkyville nousi karua faktaa esimerkiksi vedenkulutuksesta ja vaateteollisuudesta sekä myös parannusehdotuksia. Lisäksi seiniltä löytyi QR-koodeilla varustettuja julisteita ja koulun info-tv:stä jaettiin lisätietoja.

 

 

Äidinkielentunneilla kirjoitettiin paitsi artikkeleja myös mielipidekirjoituksia ilmastoaiheista. Tässä muutama vetoomus kaikille luettavaksi:

 

Sähköautoilla maapallo kuntoon

Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyään paljon, ja se on itse asiassa yksi tärkeimmistä teemoista juuri käynnissä olevissa eduskuntavaaleissa. Meidän kaikkien tulisi nyt tehdä pieniä ja suuria asioita, jotta maapallomme säilyy tulevillekin sukupolville!

Siksipä kysyn: onko sinullakin jo sähköauto? Jos ei ole, miksi et ole jo hankkimassa sellaista? Sähköautot ovat Suomen tulevaisuus, sillä nykyiset bensalla tai dieselillä kulkevat autot tuottavat valtavasti päästöjä. Sähköautot sen sijaan eivät juuri ollenkaan! Ajaessa ne ovat täysin päästöttömiä, ja ainoat niistä aiheutuvat päästöt tulevat sähkön tuotannosta riippuen siitä, millä tavalla auton akkuun ladattava sähköenergia on tuotettu. Sähköauton nakkaat vain yöksi latautumaan ja voit huristella seuraavana päivänä asioillesi. Kunhan sähköautot yleistyvät, latauspaikkoja tulee varmasti olemaan vielä todella paljon enemmän kuin nyt ja sähköauton käyttö helpottuu vielä lisää.

Sähköautot ovat siis muuten aivan muiden autojen näköisiä, mutta ne vain toimivat sähköllä. Siksi niiden käyttämiseen siirtymisen ei pitäisi olla suurempi ongelma.

Jos siis välität yhtään lapsistasi ja elinympäristöstäsi, hanki pian sähköauto! Maapallo tarvitsee meitä, ja ennen kaikkea me ja meidän lapsemme tarvitsemme maapalloa. Ei siis anneta sen joutua huonoon jamaan. Kaikki yhdessä sähköautoilla ilmastonmuutosta vastaan!

Huolestunut sähköautoilija

 

Tuhotaan maailma syömällä lihaa?

Mielestäni jokaisen pitäisi siirtyä syömään pelkästään kasvisruokaa tai ainakin vähentää huomattavasti lihan syöntiä. Karjatalous on merkittävä ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen tuottaja ja lisäksi lihantuotanto aiheuttaa monia muitakin haittoja ympäristölle. Miksi kukaan haluaisi pilata sekä ympäristön että oman terveytensä syömällä lihaa? Jos lihansyönnin lopetus tuntuu ylitsepääsemättömältä, ainakin punaisen lihan voisi jättää pois. Teollisuusmaissa lihaa syödään noin 80 kiloa ihmistä kohden vuodessa, mikä on todella paljon. Tutkimuksien mukaan lihan tuotanto aiheuttaa 51 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Kaikki voisivatkin miettiä, millaisia vaikutuksia lihan tuotannolla on.

Kasvisruokaan siirtyminen olisi myös eettisesti parempi valinta, sillä ethän sinä haluaisi ihmisenkään lihaa syödä. Tuntuu hassulta, että jotkut sanovat olevansa eläinrakkaita ja samalla syövät kuitenkin teurastettua lihaa. Nykyään tuntuu onneksi olevan enemmän muodissa olla syömättä lihaa kuin ehkä joskus aikaisemmin. Kaikin puolin ajateltuna lihan syöminen on turhaa, joten miksi silti ihmiset syövät lihaa ja tuhoavat samalla niin ympäristön, oman terveytensä kuin eläinten oikeudetkin?

Aloita kasvissyönti heti, sillä nyt tarvitaan tekoja eikä pelkästään puhetta

 

Miksi et auta pelastamaan ilmastoa nyt, kun joudut tekemään sen joka tapauksessa

Pyöräilen kouluun, vaikka pääsisin bussilla. Mitä se hyödyttää, sillä bussi ajaa saman matkan joka tapauksessa. Voisin alkaa vegaaniksi, mutta onko siinä mitään merkitystä, kun lihaa tuotetaan kuitenkin. Nämä ajatukset käyvät helposti mielessä, kun alkaa miettimään omia ilmastotekojaan. Usein ilmastoteot ja omassa elämässä tehdyt muutokset ilmaston vuoksi tuntuvat turhilta, koska maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät mieti ilmastoa tai sen suojelemista. On kuitenkin muistettava, että pienetkin teot ympäristön hyväksi ovat askel parempaan elämään.

Ilmaston suojeleminen ja ilmaston tila ovat huomioon otettavia asioita joka puolella maailmaa. Välillä on vaikeaa uskoa, että yksittäisten ihmisten ilmastoteoilla, kuten lihasta luopumisella tai sähköauton hankinnalla, olisi jotakin merkitystä ilmastoa ajatellen. Näitä “yksittäisiä henkilöitä” on kuitenkin maailman joka kolkassa, ja heidän joukkonsa onkin paljon suurempi kuin osaat arvatakaan.

Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat jatkuvasti kovan ryhmäpaineen alaisena. Tästä voi kuitenkin olla myös hyötyä. Kun yhä useampi ihminen alkaa miettimään kulutustottumuksiaan ja puhumaan ilmaston suojelemisen tärkeydestä, on hyvin mahdollista, että mitä suuremmaksi pieniä ympäristötekoja tekevä ihmisjoukko kasvaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä yhä useammat ihmiset lähtevät siihen mukaan. Tällä tavoin ilmastoa ajattelevien ihmisten määrä kasvaa ja sitä kautta myös niiden pienien arkielämän muutosten, kuten lihan jättämisen tai vähentämisen ruokavaliosta tai lyhyimpien matkojen pyöräilyn, tekeminen onkin paljon merkityksellisempi asia ilmaston kannalta kuin osaat ajatellakaan. Ilmastoa ei pelasteta yhden ihmisen toimesta, vaan tarvitsemme siihen meitä kaikkia.

CH. L.

 

Mieti kahdesti!

Maapallomme on menossa kovaa vauhtia todella huonoon kuntoon, jos jatkamme samalla tavalla kuin nyt. Kulutamme aivan liikaa luonnonvaroja ja kohta ne oikeasti loppuvat meiltä kesken. Jätämme jälkeemme valtavat määrät jätettä, varsinkin muovijätettä, joka saa luonnon kannalta kamalia asioita aikaan. Muovijätettä kertyy valtamerten pyörteisiin, ja ne jäävät sinne saastuttamaan. Tämä pitäisi saada loppumaan. Esimerkiksi kertakäyttöastioista on luovuttava ja lihan sijasta voisimme valita paremman vaihtoehdon, kuten kasvisruoan. Tämä ei tarkoita tietenkään, että kaikkien on pakko lopettaa lihansyöminen kokonaan, mutta pienellä vähentämiselläkin saamme ihmeitä aikaan.

Suosittelisin myös suosimaan yhä enemmän julkista liikennettä, sillä autoista tulee järkyttäviä päästöjä. Lyhyet matkat voisi aivan hyvin kulkea pyörällä tai kävellen. Jos tämä ei mitenkään ole mahdollista, voisi auton tilalle miettiä sähköautoa. Se olisi ekologisempi vaihtoehto.

Ehkä yksi helpoimmista tavoista on kierrättäminen. Miksi heittää juomapullo roskikseen, kun sen voisi lajitella? Samoin lasit, metallit ja biojätteen voisi kaiken kierrättää oikealla tavalla. Meillä ainakin kotona lajitellaan kaikki mahdollinen, kannustan siis sinuakin siihen!

Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman kulutuksen pohtimista ja sen miettimistä, millä tavoin sitä voisi alkaa vähentämään. Edellä mainitsin yksinkertaisiakin tapoja, joista juuri sinä voisit aloittaa oman kulutuksesi vähentämisen.

Jokaisen ihmisen teot merkitsevät

(Tekstit yhdistelty kokonaisuudeksi ÄI2-kurssilaisten tuotoksista.)

 

 

Keskustelua katsomuksista

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa ikinä meidän koulullamme Katsomusdialogipäivä (7.2.2019). Päivä oli osa Yhteisymmärrysviikkoa, ja sen tarkoituksena oli oppia lisää katsomuksista ja uskonnoista yhdessä keskustellen. Koululle saapui paljon eri katsomuksien edustajavieraita, ja päivän aikana kaikki pääsivät pienissä ryhmissä keskustelemaan muutaman eri katsomuksen edustajan kanssa. Edustajia olivat muun muassa muslimi, mormoni, buddhalainen, joogi ja eläinaktivisti.

 

 

Käytännön esimerkkejä

Itse pääsin keskustelemaan mormonin, buddhalaisen ja eläinaktivistin kanssa. Vaikka buddhalaisuus ja mormonien uskonto olivat minulle ennestään tuttuja käsitteitä, en tiennyt niistä käytännössä mitään, joten oli kiinnostavaa päästä kuulemaan niistä lisää. En myöskään ollut aikaisemmin ajatellut, että eläinaktivismi voitaisiin laskea yhdeksi katsomukseksi, mutta kun pääsin kuuntelemaan paikalla ollutta eläinaktivistia, ymmärsin hyvin, miksi se oli otettu muiden katsomusten joukkoon.

Mielenkiintoisinta oli, kun ihmiset kertoivat sellaisista elintavoistaan, jotka poikkesivat omistani, sillä monet niistä asioista auttoivat ymmärtämään, miten katsomus voi vaikuttaa elämään.

 

  

 

Ensi lukuvuonna uudelleen?

Mielestäni päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen, sillä se, että meille tarjotaan mahdollisuus oppia eri katsomuksista, lisää meidän ymmärrystämme maailmasta ja muista ihmisistä. Ajattelen, että kun meille annetaan tietoa muista katsomuksista ja kulttuureista, vähentää se mahdollisia ennakkoluuloja ja sopimatonta käytöstä muita kohtaan.

Olisi hienoa, jos Katsomusdialogipäivä järjestettäisiin ensi lukuvuonna uudelleen, mutta lisäksi olisi kiva, jos päivän aikana olisi mahdollista tavata useamman kuin kolmen katsomuksen edustajia.

 

Eeva Vahantapohja, 1. vuoden opiskelija

Viime hetken vinkit kirjoituksiin

Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät kovaa vauhtia ja aikaa ensimmäiseen kokeeseen on vajaat viisi viikkoa. Koeurakka alkaa äidinkielen lukutaidon kokeella. Listasin alle neljä nokkelaa niksiä, joilla kuka tahansa pärjää kevään ylioppilaskirjoituksissa.

 

1.Kehitä aikataulu

Kun teet aikataulua, suunnittele tarkasti, mitä kappaleita tai kirjoja kertaat. Tarkka suunnitelma auttaa seuraamaan kehitystä ja toisaalta selkeät tavoitteet pitävät motivaatiota yllä. Tavoitteiden kannattaa olla realistisia, koska tavoitteiden saavuttaminen pitää motivaatiota yllä. Ei siis kannata tehdä lukusuunnitelmaa, jossa päivittäinen lukuaika on reilusti yli kuusi tuntia. Hyvässä suunnitelmassa pitää ottaa myös huomioon, miten toimit, jos et pysykään alkuperäisessä aikataulussasi. Tärkeintä on kuitenkin, että joka päivä tulee luettua jotakin.

 

2. Älä laiminlyö muuta elämääsi

Kun opiskelee monta tuntia päivässä, saattaa tulla laiminlyöneeksi harrastuksia, kavereita tai esimerkiksi säännöllisiä ruokailuita ja unta. On jaksamisen kannalta tärkeää, että päivän aikana tekee muutakin kuin lukee. Hyvät yöunet lisäävät jaksamista siinä missä harrastukset ja kavereiden tapaaminenkin. Moni ei myöskään pysty opiskelemaan yli kuutta tuntia päivässä tehokkaasti. Kirjojen selailu ja tekstin tuijottelu on ajanhukkaa ja väsymys vie myös intoa lukusuunnitelman noudattamisesta.

 

3. Opiskele kavereiden kanssa

Yksin lukeminen monta päivää putkeen käy tylsäksi. Sovi kavereiden kanssa, että menette lukemaan yhdessä vaikka kirjastoon. Yhdessä voi lukea joko samaa ainetta, jolloin kaverin kanssa voi keskustella hankalista aiheista ja koettaa ratkaista niitä yhdessä. Sopikaa tietyt aiheet, joita opiskelette yhdessä. Jos opiskelet eri ainetta kuin kaveri, mutta menette yhdessä jonnekin lukemaan, saa sosiaalinen paine silti usein aikaan parempia tuloksia. Kavereiden kanssa opiskelu ei ole kuitenkaan liian usein tehtynä tehokasta vaan hidastaa oppimista ja tavoitteiden saavuttamista.

 

4. Simuloi koetilannetta opiskelussasi

Esimerkiksi matematiikan opiskelussa on tärkeää tehdä paljon tehtäviä, jotta laskimen käyttö tulee tutuksi ja ongelman ratkaisu helpottuu. Harjoittele kokeisiin tekemällä vanhoja tehtäviä tai sellaisia tehtäviä, joissa monen kurssin tietoja tarvitaan kerralla. Toinen tärkeä tekijä kokeessa menestymisessä on ajankäyttö. Kun luet kirjoituksiin, pyri tekemään tehtäviä sellaisella nopeudella kuin kokeessakin pitäisi, jos haluaa vastata kaikkiin tehtäviin. Reaaliaineissa kannattaa opetella koostamaan hyvä esseevastaus tunnissa, jotta kokeen loppuun jää reilusti aikaa myös tarkistamiselle.

 

Simon Paldanius, abi

 

 

Tiimijakson huumaa!

Syksyn toisessa jaksossa Ylöjärven lukiossa vietettiin ykkösille suunnattua tiimijaksoa. Tavoitteena oli totuttaa Valon ykkösiä tiimityöskentelyyn ja eri työskentely- sekä oppimistapoihin. Kyseisen tiimijakson aikana oppilaat myös tutustuivat toinen toisiinsa ja oppivat kommunikaatiotaitoja.  

Tiimijaksossa oppilaat jaettiin noin 5 hengen ryhmiin. Jäsenet oli jaettu jokaiseen ryhmään monipuolisesti, tiimijakson alussa tehtyä testiä hyödyntäen. Testissä selvitettiin jokaisen oppilaan omat vahvuudet ja heikkoudet, jotta tiimeihin saataisiin paljon erilaisia yksilöitä. Tämä helpottaisi tiimityöskentelyyn liittyvien tehtävien ratkaisua ja toteuttamistapoja kussakin tiimissä.  

Tiimijakson aikana ryhmät nimesivät omat tiiminsä ja loivat Instagram-tilit. Omissa tiimiluokissa jokainen ryhmä sai koristella pöytäryhmänsä läheisen seinän “meidän ryhmän säännöt/tavoitteet” -postereilla.  Teimme myös tiiminesittely-videot. Oma tiimini Valon tietäjät teki esittelyn, jossa yksi tiimistämme oli kadonnut ja tarkoituksena oli etsiä hänet. Videossa selvisi tiimimme vahvuudet ja tavoitteet. 

Vaikka työskentely ja oppiminen oli vapaampaa ja poikkeavampaa kuin normaaleilla oppitunneilla, ei opetettujen asioiden testaamiselta vältytty. Koeviikkoa tiimijaksolla ei varsinaisesti ollut, mutta kunkin aineen opettaja saattoi pitää pieniä välitestejä esimerkiksi Repussa tehtävien oikein/väärin-väittämien avulla. Testit saattoivat olla välillä tiimin kanssa yhdessä tehtäviä tai yksilötenttejä. Tänä lukuvuonna tiimijaksolla opiskeltiin yhteiskuntaoppia, englantia, liikuntaa, äidinkieltä ja opinto-ohjausta.

Tiimijakson kruunasi kokonaisuudessaan mielestäni jakson alussa vietetty 24h-leiri, jossa oppilaat viettivät kokonaisen yön Valossa, tehden leiriin liittyviä tiimitehtäviä sekä viettäen kaikki ykköset yhdessä laatuaikaa leikkien muodossa. Tiimijakson aikana koettu Helsinki-päivä oli myös mahtava kokemus. Osa tiimeistä pääsi käymään jopa kyselytunnilla Eduskuntatalolla muun hauskan, kuten shoppailun, lisäksi. Aivan jakson lopussa jokainen luokka järjesti avoimienovienillan tiimijaksosta omille vanhemmilleen, esimerkiksi Powerpointin, videon ja Kahootin muodossa. 18xy-luokka eli ykkösten yrittäjyyslinjalaiset järjesti jopa kahvituksen kaikille ykkösten vanhemmille ja muille avoimienovieniltaan tulleille. 

 

 

Tiimijakso oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut seitsemän viikkoa! Jakso jakoi mielipiteitä niin hyvässä kuin pahassa, mutta enimmäkseen sai kuulla positiivista palautetta. Tiimijakson aikana tutustuimme toinen toisiimme ja saimme kaikki varmasti monipuolistettua tiimityöskentelytaitojamme ja opimme hyödyntämään niitä toivottavasti myös jatkossa työelämässämme. Omasta mielestäni jakso oli hyvin suunniteltu sekä toteutettu ja sain itse siitä hyvin paljon irti niin oppiaineiden kuin ystävienkin suhteen. Oli mukavaa huomata, kuinka huipputyyppejä omassa tiimissä oli ja kuinka täydensimme kaikki toisiamme. Jokainen oli hyvä jossain ja jokainen oppi varmasti myös itsestään ja toisistaan jotain.  

Tiimijakso on varmasti yksi niistä lukioajan kohokohdista, jotka tulemme muistamaan vielä pitkään! 

Milana Itäpää, 1. vuoden opiskelija

Koulumme kiinnostaa ulkomaita myöten

Koko kuusivuotisen taipaleemme ajan on koulumme käytävillä nähty erilaisia vierailijaryhmiä. Alkuun opettajat toisista kouluista kävivät katsomassa hienoja tilojamme ja ottamassa mallia omiin rakennushankkeisiinsa. Sen jälkeen ryhmiä on kiinnostanut tiimijakso. Ensimmäinen tiimijakso polkaistiin pystyyn viisi vuotta sitten ja sen jälkeen se on meiltä levinnyt myös useisiin muihin lukioihin. Kaikkialla se ei vielä ole arkipäivää ja edelleen tiimijaksolla nähdään vierailevia muiden koulujen opettajia.

Maineemme erinomaisena kouluna on kiirinyt myös ulkomaille. Tänä syksynä koulussamme on vieraillut useita ulkomaalaisia opettajaryhmiä. Olemme tavanneet opettajia Australiasta, Intiasta, USAsta, Kolumbiasta, Indonesiasta, Singaporesta ja niin edelleen. Kaikkia ryhmiä on yhdistänyt halu tutustua suomalaiseen lukioon ja ihan käytännössä nähdä miltä niin paljon puhuttu ”maailman paras koulujärjestelmä” näyttää.

 

 

Kaikki opettajat, tulivatpa he mistä tahansa, ovat kiinnittäneet huomiota opiskelijoiden suureen vapauteen tehdä itse valintoja omien opintojensa suhteen, opettajien ja opiskelijoiden väliseen mutkattomaan suhteeseen sekä koulumme erinomaisiin tiloihin. Erityisesti heihin on tehnyt vaikutuksen se, miten useimmissa luokissa opiskelijat työskentelevät ryhmissä. Tiimityöskentelystä onkin saanut kertoa heille moneen otteeseen.

Kaikkein parasta ehkä näissä vierailuissa on kuitenkin opettajien ja opiskelijoiden mahdollisuus vaihtaa ajatuksia toisista kulttuureista tulevien koulun asiantuntijoiden kanssa. Meille opettajille se antaa perspektiiviä omaan työhömme. Emme aina muista miten hienosti asiat täällä meillä ovat. Miten helppoa on opettaa maassa, jossa on niin suuri vapaus tehdä tätä työtä omalla persoonallaan. Puhumattakaan siitä, miten paljon meihin opettajiin luotetaan Suomessa. Meitä ei valvota eikä testata, ei arvioida eikä arvostella.

 

 

Opiskelijat taas saavat ihan ainutlaatuisen mahdollisuuden käyttää englannin kielen taitoaan oikeassa kommunikaatiotilanteessa, johon ei oikein mitenkään voi valmistautua. Tänäkin syksynä jokainen ulkomaalainen vierailijaryhmä on saanut jutella abiturienttien kanssa kaikesta mahdollisesta. Opiskelijoilta on kyselty koulusta (tietysti), mutta myös ihan muista asioista, kuten armeijasta, jatko-opinnoista, harrastuksista ja suomalaisten nuorten elämästä yleensä.

Vierailijaryhmät tuovat koulun arkeen mukavaa vaihtelua ja varmasti näemme useita ryhmiä täällä käytävillämme myös jatkossa.

 

Sanna Leinonen, englannin kielen opettaja ja erityisopettaja

Taidetta ja elämäntaitoja

Ylöjärven lukiossa järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa TO1-kurssi eli Monitieteinen ajattelu (tosin tässä tapauksessa yhden tieteen eli psykologian ja kuvataiteen yhdistelmänä). Idean taustalla oli meidän eli psykologian ja kuvataiteen opettajien vuosien pienimuotoinen yhteistyö. Kaipasimme voimiemme yhdistämistä mahdollisimman hyödyllisellä ja mielenkiintoisella tavalla ja loimme tämän kurssin aiemman psykologian syventävän Elämäntaidot-kurssin pohjalta.

Kurssi rakentui siten, että joka viikko oli yksi psykologian ja yksi kuvataiteen tunti. Kaikki loput tunnit siirrettiin leiripäivälle jakson viimeisenä lauantaina. Kurssi päättyi tähän leiriin. Kurssin keskeisiä teemoja eli itsetuntemusta, elämänhallintaa ja vuorovaikutustaitoja tutkittiin paitsi psykologian ja kuvataiteen keinoin, myös draaman ja valokuvan kautta.

Tässä opiskelijoiden kokemuksia kurssista:

”En ois ikinä uskonut että voin nauttia jostain kouluaineesta noin paljon! Mielettömän hyödyllinen kurssi. Itsetuntemusta ym. elämäntaitoja tarvitaan opiskella koulussa!”

”Kaiken kaikkiaan hyvä ja ajoittain hyödyllinenkin kurssi. Suosittelisin muillekin! Asetelma tunnit 2/3 ja leiri 1/3 oli hyvä. Se toi kurssiin vaihtelua.”

”Kurssi oli tunnerikas, mitä moni muu kurssi ei ole. Opin kurssilla mm. statuksen vaikuttavuudesta, stressin selviytymiskeinoja sekä uusia tapoja tehdä taidetta. Jäin kylläkin kaipaamaan hiukan rentoutumishetkiä…”

”Pizzahetki leirillä oli ehdoton ykkönen. Sen jälkeen aloimme tekemään taidetta. Taideterapiahetki oli hauska. Siinä sai kunnolla räiskiä maalia, mikä oli rentouttavaa.”

”Leiri ei vastannut odotuksiani, se ylitti ne. Leiri oli monipuolinen ja rento. Erilaiset draamaan liittyvät harjoitukset olivat hauskoja ja mukavia. Eivät olleet liian ahdistavia vaan juuri sopivia.”

”Leiripäivä oli niin hyvä ja onnistunut päivä, että ei edes turhauttanut olla lauantaita koulussa. En osaa edes nimetä päivästä yhtä parasta asiaa, koska mielestäni kaikki ne siellä vihreässä huoneessa tehdyt improvisaatioharjoitukset olivat todella hauskoja, viihdyttäviä ja opettavaisia. Päivästä jäi loppuillaksi hyvä olo.”

”Tärkeimmälle henkilölle kirjoitetussa kirjeessä sai miettiä, mitä halusi hänelle sanoa. Annoinkin kirjeeni läheisimmälleni. Oli ihanaa huomata hänen reaktionsa ja nähdä kuinka tärkeä merkitys itsellä on toisen elämässä.”

”Identiteettinaamioita tehtäessä tarkoituksena oli leikellä lehdistä tai tulostaa koneelta tekstejä, jotka haluaa piilottaa muilta. Tehtävän tarkoituksena oli tuoda oma, piilotettu paha olo näkyväksi. Aika terapeuttinen tunti. Siinä sai kunnolla miettiä asioita, jotka haluaa itse piilottaa. Luokassa vallitsi lähes täysi hiljaisuus. Tunnelma oli aika haavoittuvainen. Aluksi ehkä hiukan hävetti leikellä sanoja ja lauseita eikä halunnut muiden näkevän niitä. Hetken päästä pystyi kuitenkin ottamaan asian rennommin. Ideahan oli juurikin se, että tuo ne piilotetut asiat näkyväksi. Antaa mennä vaan!”

 

 

”Kurssilla opetelluista vuorovaikutustaidoista minulle lähiaikoina hyödyllisimmäksi on noussut palautteen antaminen. Oli tärkeää oppia kertomaan omista tunteista niin, että ei ainakaan omilla sanoillaan lisää herkästi syyllistyvän syyllisyyden tunnetta toistamalla jotakin sä aina etkä ikinä.”

”Varsinkin tehtävä, jossa opettaja sanoi ääneen erilaisia väittämiä ja koko porukalla liikuttiin huoneessa vapaasti ja valittiin kädellä olkapäätä koskettamalla se, johon väittämä sopii, oli todella ajatuksia herättävä. Harjoituksessa tuli itse ajatelleeksi muita osallistujia uudesta näkökulmasta ja itselle tuli sellainen olo muiden olkapäämerkkauksesta, että Hei, ehkä noi ei ajattelekaan musta silleen, miten oon aina luullu, että ne ajattelee!

”Monilla psykologian tunneilla keskityttiin päästämään negatiivisia tunteita pintaan ja ulos. Tarkempia ohjeita negatiivisuuden ulospäästämiseksi ei annettu. Koin sen hyvin raskaaksi. Negatiivisuutta kun on muutenkin tässä vaiheessa lukiota stressin takia ihan omasta takaa. Olisi ollut tarpeellista ja parempi oppia lopulta kääntämään negatiiviset tunnetilat positiivisiksi tai ainakin neutraaleiksi.”

”Elämänhallintaosiota odotin henkilökohtaisesti kaikista kurssin asioista eniten. Olen itse todella helposti stressaava ihminen, joten etenkin stressinhallinnan käsittely tuntui tärkeältä. Opin itsestäni stressaajana lisää sekä siitä, miten pystyn hallitsemaan ja ehkäisemään stressiäni.”

”Kurssilla hankalinta olivat itsetuntemukseen liittyvät asiat. Koin välillä hankalaksi miettiä ja tunnistaa itsestäni erilaisia puoliaja piirteitä. Esimerkiksi tehtävä, jossa piti kirjata ylös itsestään avoimia, sokeita, kätkettyjä ja tuntemattomia piirteitä oli hankala.”

 

 

”Kaikki kurssilla käsitellyt teemat olivat mielestäni todella tärkeitä. Elämäntaitojen opetteleminen on ihan yhtä tärkeää kuin erilaisten teoreettistenkin asioiden joita esimerkiksi koulussa enimmäkseen opetellaan. On hienoa, että koulussa tarjotaan tällaista kurssia ja oppilaiden kannattaisi ehdottomasti valita kyseinen kurssi. Kurssi oli myös hyvä lisä rankkaan lukujärjestykseen. Vaikka kurssilla opittiinkin paljon tärkeitä taitoja, oli se silti todella rento ja helppo kurssi. Kurssilla tehtiin esimerkiksi erilaisia rentoutusharjoituksia, jotka ainakin itse koin todella hyviksi. Yritänkin kurssin jälkeen tehdä niitä myös kotona itsekseni.”

”Teimme kurssilla muutamia mielikuvaharjoituksia, jotka herättivät aina monia ajatuksia ja yllätyin itsekin omista tunteista. Vaikka elämäni on kiireistä, mistään en haluaisi luopua, mutta mielikuvien aikana pystyin hengähtämään ja välillä ajatukset meinasivat purkautua itkuna.”

”Kokonaisuutena kurssi oli onnistunut ja havahduin ajattelemaan uusia asioita ja rohkaistuin myös hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle.”

”Mandalan tekeminen oli todella kivaa, koska siinä ei pystynyt miettimään mitään muuta, se oli vapauttava työ.”

”Kuvataiteen tunneilla teimme esim. naamion, johon liimasimme sanoja jotka kuvaavat itseä, mutta mitä muut ei ehkä näe itsestä päällepäin. Siinä tarvitsi oikeasti vähän miettiä, että mitkähän piirteet ovat sellaisia joita ei näy päällepäin, koska niitä ei välttämättä itsekään osaa tunnistaa niin helposti. Mutta sitä oli mukava väkertää. Opin virheiden hyväksymistä mandala työn avulla. Sitä oli myös kivan terapeuttista tehdä.”

”Kurssilla käytiin hyvin läpi asioita, jotka kuuluvat tällä hetkellä monen nuoren elämään. Kokonaisuudessaan kurssi oli onnistunut ja opettavainen. Harvoin on kursseja, jossa opitaan elämäntaitoja tavallisen opiskelun sijaan. Aluksi kyseenalaistin kurssia, mutta tajusin sen hyödyllisyyden myöhemmin. Tykkään kuvataiteesta sekä psykologiasta, joten niiden yhdistelmä on hyvä.”

Satu Honkkila (psykologian opettaja) ja Kaisa-Tuulia Tuomi (kuvataiteen opettaja)